Lehti 1-2: Ajan­kohtai­sta 1-2/2004 vsk 59 s. 12 - 13

Hoitoon pääsylle samat perusteet koko maassa

Suvi Sariola

Kansallisen terveysprojektin jälkeen hoitoon pääsyä ja jononhallintaa selvittäneen työryhmän mukaan on aivan keskeistä yhdenmukaistaa hoitoon ottamisen kriteerit koko maassa. Sairaanhoitopiirien johtavat lääkärit saavat tehtäväkseen laatia valtakunnalliset suositukset hoitoindikaatioiksi.

Jonotyöryhmän tehtävänä oli käsitellä nimenomaan kiireettömään hoitoon pääsyä, ei kiireellistä tai päivystysluonteista hoitoa.

Suositukset hoitoindikaatioiksi laaditaan tärkeimmistä tauti- ja toimenpideryhmistä. Päämääränä on, että suositukset kattavat 80 prosenttia kunkin erikoisalan ennakolta suunnitellusta hoitotoiminnasta. Piirien johtavat lääkärit tekevät työn yhdessä eri erikoisalojen ylilääkärien kanssa.

Aikaa suositusten laatimiseen on vuosi. Niiden pitäisi olla käytössä ensi vuoden alussa, jolloin hoitoon pääsyn aikarajatkin tulevat voimaan, jos eduskunta suunnitelmat hyväksyy. Jonotyöryhmää johtaneen professori Mats Brommelsin mukaan kyseessä ei ole hyppy tuntemattomaan, sillä työssä voidaan nojautua esimerkiksi Käypä Hoito -suosituksiin. Johtavat lääkärit ovat hänen mukaansa myös valmiit työhön - työryhmä on neuvotellut asiasta heidän kanssaan.

Työryhmä esittää mietinnössään malliksi yksitoista hoitosuositusta tämän vuoden aikana testattavaksi. Suositukset koskevat esimerkiksi harmaakaihin leikkausaiheita sekä polven ja lonkan tekonivelleikkauksia.

Terveyskeskukseen on päästävä puhelimella

Työryhmä esittää odotetusti hoitoon pääsyn aikarajojen kirjaamista lakeihin, kuten myös velvoitetta hankkia hoito muualta aikarajojen ylittyessä. Potilaan on saatava terveyskeskuksesta terveydenhuollon ammattihenkilön arvio hoidon tarpeesta viimeistään kolmantena arkipäivänä yhteydenotosta ja sairaalasta arvio hoidon tarpeesta kolmessa viikossa. Terveyskeskuksessa hoidon tarve voidaan joissain tapauksissa arvioida myös puhelimitse tai sähköpostitse. Erikoissairaanhoidossa lääketieteellisesti tarpeelliseksi arvioitu hoito on aloitettava kolmessa, enintään kuudessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu.

Jos kunta tai kuntayhtymä ei pysty järjestämään hoitoa, se on hankittava muualta asiakasmaksun muuttumatta. Jos sairaanhoitopiiri ei pysty tarjoamaan potilaalle hoitoa, potilaalle on hänen niin halutessaan annettava lupa hakeutua hoitoon toiseen EU-maahan samalla asiakasmaksulla. Hoitomuodon on kuitenkin oltava Suomessa hyväksytty, ja hakijan terveydentila ja todennäköinen taudinkulku otetaan lupaa myönnettäessä huomioon.

Uutena asiana työryhmä vaatii korjausta hoitoon pääsyn ensimmäiseen esteeseen, siihen, ettei terveyskeskukseen ylipäätään saa puhelimitse yhteyttä. Esityksen mukaan kunnan on järjestettävä kuntalaisille välitön yhteydensaanti terveyskeskukseen arkisin.

Työryhmä välttää visusti käyttämästä hoitotakuu-termiä. Mats Brommelsin mukaan termiä ei käytetä, jotta ei syntyisi sellaista väärinkäsitystä, että terveydenhuoltoon oltaisiin luomassa subjektiivinen oikeus hoitoon. Hoitoon ottamisesta päättää aina lääkäri.

Päämääränä tasavertaisuus

Jonotyöryhmä on tehnyt selkeän ratkaisun, ettei tarkastele hoidon saatavuutta pelkästään kirurgisten leikkausjonojen kannalta. Työryhmän sihteerin, ylilääkäri Kati Myllymäen mukaan operatiivisen hoidon painotus saattaisi vääristää tasavertaisuutta hoidon saatavuudessa kokonaisuudessaan. Myllymäki ottaa esimerkin silmätautien erikoisalalta, jonka tilannetta työryhmä selvitti erikseen.

- Eräissä sairaanhoitopiireissä potilas pääsee kaihileikkausjonoon jo näöntarkkuudella 0,8, ja yksikkö on valmis tekemään leikkauksen kumpaankin silmään. Näissä samoissa yksiköissä ei kuitenkaan hoideta lainkaan glaukoomapotilaita, vaan heidät ohjataan yksityissektorille. Hoitoon pääsyn kriteerien on oltava samat eri puolilla Suomea, ja glaukoomapotilaillekin on jäätävä resursseja, Kati Myllymäki sanoo.

Hän muistuttaa, että eduskunnan oikeusasiamies on puuttunut eräiden sairaanhoitopiirien ikäsyrjintään, jolla yli 65-vuotiaat siirretään jonon hännille odottamaan kuulokojetta. Sellainen tilanne on nykyisenkin lainsäädännön vastainen.

Työryhmän mukaan hoitoon pääsylle asetettuja määräaikoja ei voida saavuttaa, ellei jononhallintaan luoda yhtenäistä ja kattavaa seurantajärjestelmää. Ehdotukset on tehty määrämuotoisiksi tietojen rekisteröinti- ja raportointivelvoitteiksi.

Kuntakohtaisista jonoista on luovuttava

Lue myös

Kunnan ja sairaanhoitopiirin vastuunjakoa työryhmä ehdottaa muutettavaksi niin, että kun potilas on lähetetty saamaan erikoissairaanhoitoa, vastuu potilaasta siirtyisi sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Yhdenvertaisuus edellyttää palvelujen järjestämistä kaikkien kuntien asukkaille yhdenvertaisesti, joten kuntakohtaisista jonoista on luovuttava. Hoidon tarpeeseen on myös vastattava ja hoito on järjestettävä samalla tavalla alkuvuodesta ja loppuvuodesta.

- Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio edellytti meiltä kunnan ja sairaanhoitopiirin välisen työnjaon selkeyttämistä. Taustalla oli Helsingin ja HUS:n kiista, jossa Helsinki otti potilaitaan HUS:n jonosta ja kilpailutti heidän hoitonsa. On klassinen kysymys, kuka omistaa jonot, mutta työryhmä katsoo, ettei sairaanhoitopiiri pysty suunnittelemaan toimintaansa järkevästi, jos tilauskanta, eli lähetteiden määrä, yhtäkkiä muuttuu oleellisesti pienemmäksi kesken budjettivuoden, Myllymäki sanoo.

- Vaihtoehtona oli, että joko kunta tai sairaanhoitopiiri ostaa, kilpailuttaa ja omistaa jonot, välimuoto on hankala ja taloudellisesti epätarkoituksenmukainen. Tässä katsottiin, että ostajaosaaminen on kuitenkin varmemmin sairaanhoitopiirissä, koska suurin osa kunnista on niin pieniä, Myllymäki toteaa.

Sairaanhoitopiirin sijasta kunta voi edelleen ostaa erikoislääkäripalveluja tai toimenpiteitä suoraan muilta palveluntuottajilta.

Työryhmä ei ota kantaa esittämänsä mallin rahoitukseen, mutta Kati Myllymäki heittää kuitenkin kysymyksen, miten malliin sopii kuntakohtainen sopimusohjaus ja toimenpidepohjainen laskutus.

- Olisiko erikoissairaanhoidon rahoituspohja tulevaisuudessa kuitenkin parempi, jos se olisi kapitaatiopohjainen? Silloin kerättäisiin sairaanhoitopiirikohtainen potti ja piiri vastaisi siitä, että potilaat tulevat hoidetuiksi lähetteiden mukaisesti.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030