Itäsuomalaisilla ja maalla asuvilla kohonnut sepelvaltimotaudin riski
Ennaltaehkäisyä pitäisi kohdentaa haja-asutusalueille ja matalammin koulutetuille.
Itä-Suomessa lapsuutensa viettäneillä on länsisuomalaisia suurempi riski sairastua sepelvaltimotautiin, ilmenee LL Lauri Vähämurron väitöstutkimuksesta.
Riskiä ennustaa paksumpi kaulavaltimon sisäkerros ja suurempi riskitekijöiden kuorma.
Vähämurto havaitsi myös, että kaupunkilaisilla on alhaisemmat sepelvaltimotaudin riskitekijöiden tasot kuin maalla asuvilla.
– Sepelvaltimotautikuolleisuus on laskenut työikäisessä väestössä Suomessa 1960-luvulta lähtien yli 80 prosenttia, ja maantieteelliset erot ovat kaventuneet. Silti sepelvaltimotauti on yhä yleisin kuolinsyy Suomessa, ja itäsuomalaisilla työikäisten kuolleisuus tautiin on lähes 20 prosenttia korkeampi kuin länsisuomalaisilla, Vähämurto kertoo tiedotteessa.
Itäsuomalaisten korkeaa sepelvaltimotaudin riskiä 1960-luvulla selittivät korkeat kolesteroli- ja verenpainearvot sekä tupakointi. Näissä riskitekijöissä ei enää esiintynyt eroja itä- ja länsisuomalaisten välillä vuonna 2011.
Maaseudulla asuvilla todettiin kuitenkin korkeammat riskitekijätasot, kuten painoindeksi, verenpaine ja LDL-kolesteroli sekä paksumpi kaulavaltimon sisäkerroksen paksuus, kuin kaupungissa asuvilla.
Länteen muuttaneilla pienemmät riskit
Tutkimuksessa havaittiin, että Itä-Suomesta Länsi-Suomeen muuttaneilla kaulavaltimon sisäkerroksen paksuus ja sepelvaltimotaudin riskitekijätasot olivat matalampia kuin Itä-Suomessa jatkuvasti asuneilla. Maaseudulta kaupunkiin muuttaneilla taas oli matalampi painoindeksi ja pienempi vyötärönympärys verrattuna maaseudulla jatkuvasti asuneisiin. Erot selittynevät sosioekonomisella asemalla koulutusvuosilla mitattuna.
– Sydänterveyden parantamiseen kohdistavaa työtä pitäisi kohdentaa itäsuomalaisten lisäksi haja-asutusalueille ja erityisesti matalamman koulutustason väestölle, Vähämurto toteaa.
Väitöstutkimus on osa kansallista Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimusta, jossa on kerätty alun perin 3596 tutkittavalta tiedot lapsuus- ja aikuisiän riskitekijöistä.
LL Lauri Vähämurron väitöstutkimus Geographic origin and the cardiovascular risk profile – The Cardiovascular Risk in Young Finns Study tarkastetaan Turun yliopistossa 9. lokakuuta.
