Jänisruttotapauksia paljon elokuussa
Tapauksia on todettu Kaakkois-Suomessa Kouvolan, Kotkan ja Haminan seudulla, Oulun alueella ja Keski-Suomessa.
Elokuun 2020 aikana Ruokaviraston tutkimuksissa on todettu rusakoissa ja metsäjäniksissä runsaasti jänisruttoa. Tapauksia on todettu Kaakkois-Suomessa Kouvolan, Kotkan ja Haminan seudulla, Oulun alueella ja Keski-Suomessa. Nämä alueet ovat jo ennestään tunnettuja jänisruton esiintymisalueita. Yksi rusakkotapaus on todettu tänä kesänä myös Satakunnassa.
Hyönteisiltä kannattaa suojautua
Jänisruttobakteeri voi tarttua ihmiseen verta imevien hyönteisten välityksellä, hengityksen kautta, limakalvojen ja haavojen kautta tai tautiin kuolleen eläimen saastuttamassa juomavedessä. Ihmisellä jänisrutto aiheuttaa tyypillisesti korkeaa kuumetta ja imusolmukkeiden tulehdusta. Ruttoon kuolleessa jäniksessä ei ole ulospäin näkyviä tunnistettavia muutoksia, vaan tauti varmistetaan laboratoriotutkimuksella.
Jänisruttoa voi yrittää välttää suojautumalla vertaimeviltä hyönteisiltä loppukesällä. Kuolleisiin jäniksiin ei pidä koskea paljain käsin, ja muutenkin tulee välttää niiden turhaa käsittelyä. Ruokavirasto tutkii kansalaisten lähettämiä tuoreita, kokonaisia jäniksiä jänisruton ja muiden tautien varalta.
Jänisrutto Francisella tularensis -bakteerin aiheuttama tauti, joka voi tarttua moniin eläinlajeihin, myös ihmisiin. Taudin yleisyys vaihtelee paljonkin vuosien välillä. Suomessa jänisruttoa todetaan nimensä mukaisesti useimmiten jäniseläimissä, metsäjäniksissä ja rusakoissa. Myyriä pidetään tärkeinä bakteerin säilyttäjinä luonnossa.
