1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kanta-Hämeessä toivotaan koronatilanteen olevan rauhoittumassa
Ajan­kohtai­sta

Kanta-Hämeessä toivotaan koronatilanteen olevan rauhoittumassa

Intian variantilla aerosolitartuntojen rooli vaikuttaa olevan suurempi kuin muilla varianteilla.

Kanta-Hämeessä toivotaan koronatilanteen olevan rauhoittumassa Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Kanta-Hämeessä ei vielä uskalleta huokaista helpotuksesta, vaikka koronaviruksen Intian variantin aiheuttama sairaalaepidemia vaikuttaakin olevan vähitellen rauhoittumassa.

– Uskomme, että epidemia on meillä niin hyvin hallinnassa kuin tässä kohtaa on mahdollista. Nyt ensimmäistä kertaa näyttää siltä, että kyllä tästä voitolle päästään. Kuitenkin tänäänkin olemme suunnitelleet, mitä teemme, jos epidemia ottaisi uusia kierroksia, kertoo Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Leskinen.

Sairaaloissa levinnyt koronaviruksen Intian variantti vei nopeasti terveydenhuollon äärirajoilleen Kanta-Hämeessä. Nyt tartuntojen määrä vaikuttaa olevan tasaantumassa, mutta edelleen tilanne on vaikea.

– Ilmaantuvuus on nyt 115/100 000 asukasta, joka on melkein kaksinkertainen koko Suomen ilmaantuvuuteen nähden. Positiivisten näytteiden osuus testatuista on 2,7 prosenttia, Leskinen kertoo.

Tähän mennessä tartuntoja on sairaalaepidemiaan liittyen ollut yli sata. Menehtyneitä on 17. Tartunnanjäljitys on pysynyt hyvin tartuntaketjujen perässä.

Tartuttavuus yllätti

– Intian variantin tartuttavuus yllätti meidät. Olimme ajatelleet, että universal masking ja huolellinen käsihygienia riittävät pitkälle, Leskinen sanoo.

Tilannetta on vaikeuttanut se, että osa sairastuneista on ollut oireettomia tai hyvin vähäoireisia, ja sairaalaketjun lähtötilanteessa ensimmäiset tartunnat todettiin muilla kuin koronaepäillyillä potilailla. Viime viikolla syntyi uudestaan kohtuullisen laaja henkilökunta- ja potilasaltistus tilanteessa, jossa potilas testattiin ennen toimenpidettä negatiiviseksi, mutta seuraavana päivänä tehdyssä uudessa koronatestissä hänellä todettiin tartunta.

Aerosolitartuntojen rooli vaikuttaa suuremmalta kuin muiden varianttien kohdalla.

– Kirurginen maski ei välttämättä riitä, vaan joudumme herkemmin pohtimaan FFP2 tai FFP3 -hengityssuojainten käyttöä. Rajatusti olemme myös ottaneet ne käyttöön toiminnassamme.

Myös rokotetut ovat sairastuneet ja tartuttaneet tautia eteenpäin.

– Rokotettujen osalta tartuttavuus on samalla tavalla epäsymmetristä kuin muutenkin: osa tartuttaa tehokkaasti, osa vähemmän.

Lue myös

Intian variantin aiheuttamien kuolemien suuri määrä suhteessa sairastuneisiin on pohdituttanut Kanta-Hämeessä. Ainakin osin sitä selittänee se, että sairaaloissa tartunnan saaneet ovat olleet hyvin iäkkäitä ja hoidossa vakavan perussairauden vuoksi. Kuolleiden keski-ikä on noin 80 vuotta.

Hoitoon tulemista pelätään

Leskinen näkee, että tämän hetken suurin haaste on palauttaa väestön luottamus siihen, että hoitoon uskaltaa tulla. Hän on kuullut jopa vakavaa syöpäsairautta sairastavien ja aktiivihoitoja saavien potilaiden halunneen siirtää aikojaan.

Väestön huolia pyritään hälventämään mahdollisimman avoimella viestinnällä. Leskinen uskoo kuitenkin, että vasta epidemian laantuminen helpottaa pelkoja.

– Luulen, että meidän pitää ensin osoittaa, että viikkoon tai kahteen ei ole tullut uusia tartuntoja sairaalasta.

Kirjoittajat
Anne Seppänen

Etusivulla juuri nyt

Kommentti
Kulttuuria, kulttuuria!

Kulttuuria ei anneta ylhäältä, vaikka sitä pitää johtaa sieltä, kirjoittaa Sally Leskinen.

Ajassa
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot jaettiin

Palkinnot saivat muiden muassa valtakunnallisen PET-keskuksen johtaja, professori Juhani Knuuti ja lääkäri Anni Saukkola.

Ajassa
Kouluterveyskysely: Yksinäisyyden tunne on yleistynyt

Iso osa lapsista ja nuorista on silti tyytyväisiä elämäänsä.

Ajassa
Vilpitöntä tiedettä

Plagiointi on tavallisempaa kuin ­tulosten sepittäminen ja tekaistut havainnot, sanoo Aleksi Tornio.

Tieteessä
Rintakehän sädehoito nuoruudessa ja rintasyöpäriskin arviointi

Lapsuuden tai nuoruuden aikana sädehoitoa rintakehän alueelle saaneista jopa joka kolmannelle kehittyy rintasyöpä 50 ikävuoteen mennessä.

Kolumni
Lääkäri, viestijä

Pandemia-ajan viestinnän jälkipyykkiä pestään varmasti pitkään, kirjoittaa Reetta Huttunen.