Kardiologit huolissaan sydänpotilaiden hoidon viivästymisestä
Työikäisen väestön sepelvaltimotautikuolleisuuden väheneminen on suuri suomalainen menestystarina, mutta edelleenkin kolmasosa suomalaisista kuolee sepelvaltimotautiin, nyt vain vanhemmalla iällä. Taudin ennusteen paranemisen ja suurten ikäluokkien vanhenemisen myötä sepelvaltimotautipotilaiden määrä ja siitä koituva kuormitus terveydenhuollolle kasvaa lähivuosikymmeninä. Kardiologien määrää pitäisi Suomessa lisätä tuntuvasti, jotta sydänpotilaiden hoito saataisiin eurooppalaiselle tasolle, sanoo Suomen Kardiologisen Seuran uusi puheenjohtaja professori Heikki Huikuri Oulun yliopistosta.
Kardiologien huolena on, että potilaita ei voida tutkia oikeaan aikaan eli sairastumisen yhteydessä. Nopeasti oireiden ilmaannuttua tehdyn sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen ja pallolaajennuksen on todettu parantavan potilaan ennustetta. Suomessa viive kohtauksesta tutkimuksiin ja hoitoon on liian pitkä, sanoo ylilääkäri Kari Niemelä TAYS:sta.
-Pallolaajennusten määrä Suomessa on vaatimaton suhteessa sairastuneiden määrään. Muualla Euroopassa varjoainekuvausten ja pallolaajennusten määrä on kasvanut jatkuvasti, Suomessa vain HYKS:ssa suunta on sama. Voikin kysyä, saako sepelvaltimotautipotilas Suomessa oikean hoidon, toteaa Niemelä.
Hoitoketju avoterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon voi Niemelän mukaan olla uskomattoman pitkä. Hän näkee myös vaaraksi, että kun budjettirahat ovat lopussa, potilaita lakataan lähettämästä parhaaseen hoitoon.
Kardiologian erikoislääkärien määrä miljoonaa asukasta kohti on Suomessa 16, kun esimerkiksi Ruotsissa se on 35, Norjassa 45 ja Keski- ja Etelä-Euroopan maissa 40-80. Myös kardiologian erikoistumiskoulutuspaikkoja on meillä selvästi vähemmän kuin muualla. EU-maiden tilastoissa sydäntautikuolleisuus ja sydäntautien vuoksi kertyvien sairaalahoitopäivien määrät ovat suurimmat maissa, joissa kardiologien määrä on vähäisin - siis Suomessa ja Irlannissa.
-Kardiologian koulutusvirkojen määrä pitäisi vähintään kaksinkertaistaa. Kun suuret ikäluokat ja myös niihin kuuluvat lääkärit jäävät eläkkeelle, pitkän erikoistumiskoulutuksen aloilla tulee pulaa lääkäreistä, toteaa professori Heikki Huikuri.
