1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kasviksista saadut ruokamyrkytykset lisääntyivät vuonna 1998
Ajan­kohtai­sta 28/1999 vsk 54 s. 3401

Kasviksista saadut ruokamyrkytykset lisääntyivät vuonna 1998

Ruokamyrkytysepidemioiden määrä kasvoi merkittävästi vuonna 1998, jolloin Elintarvikeviraston ruokamyrkytysrekisteriin ilmoitettiin 87 elintarvikkeista peräisin olevaa ja 8 talousvesien välityksellä tullutta epidemiaa. Vuonna 1997 epidemioita oli kaksinkertainen määrä ja vuonna 1998 kolminkertainen määrä 1990-luvun aikaisempiin vuosiin verrattuna. Ruokamyrkytyksiin sairastuneita ilmoitettiin noin 10 000, joista noin kaksi kolmasosaa oli sairastunut talousveden välityksellä.

Huomattavimmat ruokamyrkytysten välittäjät olivat kasvikset sekä liha- ja kalavalmisteet. Neljäsosa kaikista elintarvikkeiden välityksellä syntyneistä epidemioista oli peräisin pavuista, salaatista ja ulkomaisista pakastemarjoista. Suurin osa epidemioista, 86 %, alkoi joukkoruokailun yhteydessä, kuten esimerkiksi ravintoloissa ja työpaikkaruokaloissa.

Viime vuonna todettiin paljon kalikiviruksen, papu- ja simpukkamyrkytysten aiheuttamia epidemioita, jotka muodostivat noin kolmasosan kaikista epidemioista. Myös salakuljetettuihin elintarvikkeisiin voi liittyä ruokamyrkytysten vaara, kuten esimerkiksi sydänsimpukoiden aiheuttama koleratapaus Suomessa. Kampylobakteeritartunnat lisääntyivät ihmisillä, kun taas ruokamyrkytysrekisteriin ilmoitettiin vain yksi salmonellaepidemia.

Lue myös

Elintarvikkeiden käsittelyssä oli virheitä: kuumennus ja jäähdytys olivat riittämättömiä ja kuljetus- ja säilytyslämpötilat olivat virheellisiä. Saastunutta raaka-ainetta epäiltiin tartuntojen lähteeksi useissa epidemioissa. Vuonna 1998 viranomaisten tietoon tuli poikkeuksellisen paljon vesiepidemioita: esimerkiksi kolmen suuren epidemian yhteydessä sairastui lähes 7 000 ihmistä vesilaitosten tuottaman veden välityksellä. Tärkeimmät epidemioiden aiheuttajat olivat kalikivirus ja kampylobakteeri.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona tyhjensi luentosalit

Periaatteessa kaikki on muuttunut, kertoo Lauri Salaja.

Ajassa
”Vastaamon tietomurto on herätys terveydenhuollolle”

Terveydenhuollon tietoturvaa pitää jatkuvasti arvioida, sanoo Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuorenkoski.

Ajassa
Lääkärilehti voi myöhästyä

Lääkärilehden postitus myöhästyi keskiviikkona.

Kolumni
Osaamattomuuden ylistys

Kukaan ei osaa, eikä voi osata kaikkea, kirjoittaa Miila Halonen.

Pääkirjoitus
Kollegiaalisuus ulottuu myös verkkoon

Kollegiaalisuusohjeet velvoittavat meitä käyttäytymään toisiamme kohtaan asiallisesti, kirjoittaa Jan Schugk.

Ajassa
Viikko täyttyi etäluennoista ja kloonauksesta

Lääkärilehti seuraa Ronja Vaaraman ­lääketieteen opintoja.