Kehitysvammaisten kuolemantapaukset eivät lisääntyneet
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kehitysvammaisten siirtäminen laitoksista kotikuntiin on sujunut pääosin hyvin. Ministeriön tutkija teki vastikään asiasta koko maan kattavan tilastoselvityksen, jonka mukaan kuolemantapaukset eivät ole lisääntyneet, kun laitoshoitoa on supistettu ja kehitysvammaisia siirretty avohoitoon. Hämeessä tapauksia tosin oli poikkeuksellisen paljon vuonna 1993.
Keskustelu asiasta käynnistyi, kun tutkimus kehitysvammaisten sijoittumisesta avohoitoon toi Hämeessä esiin useita kuolemantapauksia laitoksesta siirtymisen jälkeen, ja tutkimuksen tekijä otaksui niiden johtuneen muutosta aiheutuneesta stressistä. Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi Hämeen lääninhallitusta selvittämään kehitysvammaisten kuolinsyyt tietoon tulleissa seitsemässä tapauksessa vuodelta 1993. Lähinnä kuolintodistusten perusteella helmikuussa tehdyn selvityksen mukaan kuolinsyyt olivat kehitysvammaisille hyvin tyypillisiä, pääasiassa tulehdustauteja.
- Niiden perusteella ei voi vetää johtopäätöstä, että kuolemantapaukset olisivat johtuneet stressistä. Toisaalta ei voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, että siirrolla olisi ollut myötävaikutusta tapauksiin, ylitarkastaja Viveca Arrhenius sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo. Kehitysvammaiset olivat hänen mukaansa hyvin vaikeavammaisia.
Ministeriö korostaa yhteistyötä siirtoja tehtäessä. Laitoksista avohoitoon tai muihin laitoksiin siirtyville kehitysvammaisille on tehtävä palvelusuunnitelma, jonka laadintaan pitäisi sekä kunnan, erityishuoltopiirin että kehitysvammaisen itsensä ja hänen omaistensa osallistua. Suunnitelmissa on erityisesti kiinnitettävä huomiota oikean ja sopivan hoitopaikan valintaan. Arrheniuksen mukaan ministeriön tietoon on tullut myös liian hätäisesti tehtyjä siirtoja. Ongelmia on aiheutunut lisäksi kunnan ja erityishuoltopiirin näkemyseroista.
Kehitysvammaisten pitkäaikaishoito keskuslaitoksissa on vähentynyt 1990-luvulla yli 4 700 paikasta noin 3 200 paikkaan. Noin puolet keskuslaitoshoidosta siirtyneistä kehitysvammaisista on siirtynyt kuntien, kuntayhtymien ja yksityisten ylläpitämiin palveluasumisyksiköihin. Kuitenkin 12 % potilaista on siirtynyt toisiin laitoksiin, esimerkiksi vanhainkoteihin ja terveyskeskusten vuodeosastoille. Loput potilaista siirtyivät mm. perhehoitokoteihin.
Nopeimmin ja määrällisesti eniten perinteinen laitoshoito on supistunut Savossa ja Kymessä, hitaimmin Pirkanmaalla ja Helsingissä. Ministeriön tavoitteena on supistaa laitoshoitoa 2 500 hoitopaikkaan vuoteen 2000 mennessä. (SS)
