1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kirurgit innostuivat koulutusvastuusta
Ajan­kohtai­sta 23/2019 vsk 74 s. 1472 - 1475

Kirurgit innostuivat koulutusvastuusta

Kova-lääkärit parantavat erikoistumiskoulutuksen laatua Tampereella.

Kirurgit innostuivat  koulutusvastuusta Kuva 1 / 4
       

Uudet koulutusvastuulääkärit ovat aloittaneet työnsä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Heidän tehtävänään on parantaa erikoislääkärikoulutuksen laatua omassa klinikassaan.

Ensimmäiset kova-lääkärit nimettiin tammikuun alussa, ja nyt heitä on jo lähes 20. Yksi heistä on Hatanpään sairaalassa työskentelevä yleiskirurgian erikoislääkäri Saara Turtiainen.

”Kukaan ei oikein ­tiennyt, kenelle ­koulutuksen ­organisointi kuuluu.”

Saara Turtiainen

Hän ohjaa kirurgian alkuvaiheen erikoistuvia, jotka eivät vielä suuntaudu suppealle erikoisalalle, vaan saavat alkuvaiheen runkokoulutusta. Hän huolehtii, että perehdytys toimii, koulutus on suunnitelmallista ja osaamista arvioidaan.

– Työtä on ollut hyvällä tavalla enemmän kuin etukäteen osasin odottaa, Turtiainen kertoo.

Kova-lääkärimalli on Tampereella ensimmäisiä toimia erikoislääkärikoulutuksen laadun parantamiseksi.

– Tällaista ei ole missään muualla. Tämä on TAYS:n ja Tampereen yliopiston innovaatio, kertoo idean äiti, TAYS:n apulaisylilääkäri ja koulutuskoordinaattori Johanna Rellman.

Rellman on yksi yliopistosairaaloiden kuudesta koulutuskoordinaattorista, jotka vievät erikoistumiskoulutuksen uudistusta eteenpäin alueellaan. Oulun yliopistollisessa sairaalassa heitä on kaksi, muissa yksi.

Kukaan ei huolehtinut kokonaisuudesta

Kova-lääkäreille on ilmeinen tarve.

Erikoistuvilta tulleen palautteen mukaan monissa klinikoissa kukaan ei käytännössä huolehdi siitä, että erikoistuvien perehdytys toimii, asiat sujuvat ja oppiminen edistyy. Koulutusta on vaivannut suunnitelmallisuuden puute.

Professorit ovat koulutusmyönteisiä, mutta he ovat usein irrallaan klinikan arjesta. Kova-lääkärit ovat tulleet professorien ja ylilääkärien yhteistyökumppaneiksi.

Myös Saara Turtiaisen kokemukset omalta erikoistumisajalta ovat sekavat, vaikka saatu oppi sinänsä olikin laadukasta.

– Kukaan ei oikein tiennyt, mitä olisi pitänyt tehdä ja kenelle koulutuksen organisointi kuuluu. Oli oman aktiivisuuden varassa, mitä oppi.

Turtiainen valmistui erikoislääkäriksi 2013, ja nyt hän on saanut näkemystä siitä, mitä voisi tehdä toisin. Hän on kokenut opettamisen läheiseksi kirurgin työtä tehdessään.

– Toivon, että uudet erikoistuvat saavat paremman fiiliksen erikoistumiskoulutuksesta kuin mitä itselle jäi.

Kova-lääkäreille ei ole tiukkoja vaatimuksia. Oleellista on kiinnostus erikoislääkärikoulutuksen kehittämiseen ja muutaman vuoden kokemus erikoislääkärinä.

Tavoitteena kova-lääkärit kaikille aloille

Erityisesti kirurgit ovat lähteneet innolla mukaan toimintaan.

– Jopa enemmistö kova-lääkäreistä on kirurgian aloilta, Rellman kertoo.

Turtiainen uskoo kiinnostuksen johtuvan siitä, että monella kirurgilla on kokemusta oman erikoistumiskoulutuksen jäsentymättömyydestä. Lisäksi kirurgit ovat hänen mukaansa kehitysmyönteisiä ja nopeita liikkeissään.

– He ovat tottuneet päättäväiseen toimintaan. Leikkaussalityössä asioita ei voi jäädä pohtimaan pitkäksi aikaa.

Tavoitteena on saada kova-lääkäri ennen pitkää kaikille erikoisaloille ja myös keskussairaaloihin suurimmille aloille eli ainakin kirurgiaan, sisätaudeille ja psykiatriaan.

Rellmanin mukaan malli kiinnostaa myös muissa yliopistosairaaloissa. Hän on käynyt jo esittelemässä toimintaa muuallakin.

Aloitus vaatii sairaalan ja yliopiston vuoropuhelun. Kova-lääkärille tehdään klinikkaan sopimus, jonka mukaan hän voi käyttää tehtävään 20 prosenttia työajastaan. Lisäksi tehdään sivutoimisopimus yliopiston kanssa.

– Yliopiston erikoislääkärikoulutuksen kehittämisrahasta on saatu pieni palkkaporkkana mukaan lähteville, Rellman sanoo.

Talon tavat käytiin heti läpi

Saara Turtiainen työskentelee koulutusvastuulääkärinä yhden päivän viikossa. Muun ajan hän leikkaa rintasyöpiä, vartalon alueen melanoomia ja tyriä sekä hoitaa kollegan kanssa yhtä kirurgista vuodeosastoa.

Kova-lääkärinä hän huolehtii erikoistumiskoulutuksen käytännön asioista. Hän suunnittelee erikoistuvien koulutuksen, vastaa perehdytyksestä ja seuraa koulutuksen etenemistä.

Ensimmäiseksi hän haastatteli kaikki erikoistuvat ja kävi heidän kanssaan läpi talon tavat. Hän on suunnitellut ylilääkärin kanssa osastosijoituksia ja tehnyt vakioidun työjärjestyspohjan, jota pystytään kierrättämään. Lisäksi hän on pitänyt rintasyöpäkirurgian koulutuksen erikoistuville.

Kun erikoislääkärikoulutus muuttuu osaamisperusteisemmaksi, tärkeä työsarka on erikoistuvien osaamisen arviointi.

Kova-lääkäri voi olla mukana myös yhtenä haastattelijana erikoistuvien valinnassa.

Lue myös

Kova-lääkärit osallistuvat kerran kuussa Johanna Rellmanin vetämään palaveriin, jossa jaetaan ideoita ja kokemuksia. Samalla kova-lääkärit verkostoituvat.

Erikoistuvilta on tullut hyvää palautetta

Toiminnasta on jo nähtävissä hyötyjä. Kun erikoistuvien kanssa on käyty läpi talon tavat ja velvoitteet, heidän on helpompi toimia alusta asti työyhteisön jäseninä.

Turtiaisen mukaan erikoistuvien työnjako ja sijoitukset sekä koulutuksen osa-alueiden seuranta ovat selkiytyneet.

– Uudet erikoistumaan tulleet ovat palautteen perusteella tyytyväisempiä kuin ennen. He kokevat, että heidän erikoistumisestaan pidetään huolta.

Mallin vaikuttavuus tutkitaan. Tutkimusprojektissa selvitetään, millaista hyötyä toiminnasta on ja miten malli vaikuttaa erikoislääkärikoulutuksen laatuun.

Rellmanin toiveissa on, että mahdollisimman moni kova-lääkäri suorittaisi lääkärikouluttajan erityispätevyyden. Se on myös Turtiaisen tavoitteena.

– Ilman muuta haluan olla mukana kehittämässä erikoislääkärikoulutusta.

Rellman kaavailee kova-lääkäreitä kiinteäksi osaksi klinikoiden toimintaa. Alkuun sopimukset on tehty 1+1 vuodeksi.

Pedagogiset kurssit vetävät väkeä

Erikoislääkärikoulutuksen uudistus on täydessä vauhdissa Tampereella.

Erikoislääkärikouluttajien pedagogiset kurssit alkoivat viime syksynä. Kurssit pyörivät kaksi kertaa vuodessa ja ovat avoimia kaikille erikoisaloille. Niihin mahtuu mukaan 20 ohjaajana tai kouluttajana työskentelevää.

Kurssit ovat suosittuja, eli lääkärit ovat kiinnostuneita kouluttamistaitojensa kehittämisestä.

– Juuri päättyi kolmoskurssin haku, ja hakemuksia tuli 30, eli osanottajia joudutaan karsimaan, Johanna Rellman kertoo.

Kirjoittajat
Heli Väyrynen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Hyvää kesää

Uusia verkkouutisia on luvassa taas 29. heinäkuuta alkaen.

Tieteessä
Hoida oikein pistiäisallergiaa

Hoidon kulmakiviä ovat mahdollisen anafylaksian asianmukainen hoito sekä siedätyshoidon tarpeen arvio.

Maailmassa
Löylyä!

Sauna on Olli Savolalle paikka, jossa ihminen irtautuu materiasta.

Ajassa
Virheistä pitää puhua

Jani Monosen mielestä virheiden myöntäminen ja niistä oppiminen tulee helpommaksi, kun kokemus lisääntyy.

Ajassa
Väitöskirjapalkinto maailman yleisimmän maksasairauden tutkijalle

Panu ­Luukkosen ­väitöskirjan aineisto oli laadukas ja menetelmät innovatiivisia.

Ajassa
Vapaaehtoistyökin vaatii potilasvakuutuksen

Lääkäriliiton ryhmäpotilasvakuutus kattaa tietyin ehdoin myös pienimuotoisen vapaaehtoistyön.