Ajan­kohtai­sta

Koronaan kuolleita lääkäreitä muistellaan Venäjällä

Täsmällisiä lukuja terveydenhoitoalan ammattilaisten koronakuolleisuudesta ei ole saatavilla.

Esa Tuominen
Kuvituskuva 1
Pietarin kaupungin viestintä

Venäjällä on koronaviruksen aiheuttamaan sairauteen kuollut niin paljon lääkäreitä, että sekä viranomaiset että kansalaiset ovat ryhtyneet osoittamaan solidaarisuutta työnsä takia menehtyneille.

Pietarissa paljastettiin äskettäin pienimuotoinen muistomerkki koronaan kuolleille terveydenhoitoalan ammattilaisille. Paikalla oli kaupungin korkein johto kuvernööriä myöten.

Muistomerkki on pietarilaisen taiteilijan Roman Shustrovin veistos, joka on saanut nimen "Itkevä enkeli". Traagisuutta lisää se, että taitelija itse kuoli koronaviruksen aiheuttamaan sairauteen viime vuoden keväällä. Muistomerkki on sijoitettu Petrogradin kaupunginosaan Pavlovin lääketieteellistä yliopistoa vastapäätä.

"Muistoseinä"

Pietarin muistomerkkiin ei ole kiinnitetty minkäänlaista nimiluetteloa kuolleista terveydenhuoltoalan ammattilaisista. Sen sijaan tavallisten kansalaisten pystyttämällä "muistoseinällä" esitellään koronaan kuolleita lääkäreitä ja sairaanhoitajia kuvien ja nimien kera.

Muistoseinän pystyttivät viime vuoden keväällä, epidemian ensimmäisen aallon aikana, kansalaisaktivistit. Se sijaitsi Malaja Sadovaja -kadulla, joka on vilkas, kaupungin valtaväylään Nevski Prospektiin päättyvä kävelykatu. Kansalaiset toivat seinälle myös kukkia osoittaakseen tukeaan menehtyneiden tekemälle työlle.

Muistoseinälläkin vieraili kaupungin kuvernööri Aleksander Beglov. Silti seinä purettiin marraskuussa "tehtävänsä täyttäneenä". Kuvat nimikyltteineen siirrettiin Pietarin poliittisen historian museoon, jossa niiden käytöstä ei ole vielä tehty päätöstä. Museoon päätyivät yli sadan menehtyneen lääkärin ja hoitajan kuvat nimineen.

Lisäkorvauksia lääkäreille

Venäjällä lääkärien palkat ovat usein vaatimattomia. Radikaali oppositiohenkinen lääkärien ammattiliitto "Alians vratsei" (Lääkäriliitto) on esitellyt julkisuuteen lääkärien tilinauhoja, jotka kertovat vain muutaman sadan euron kuukausipalkoista.

Viime vuonna presidentti Vladimir Putin määräsi, että koronaviruksen aiheuttamaa sairautta hoitaville lääkäreille maksetaan kuukausittain 80 000 ruplan eli noin 900 euron ylimääräinen korvaus. Summa on suurempi kuin monen lääkärin kuukausipalkka. Toisaalta eri puolilta Venäjää on raportoitu, että kaikki, jotka mielestään olisivat olleet oikeutettuja lisäkorvaukseen, eivät ole sitä saaneet.

Presidentin ukaasilla on myös määritelty korvaukset perheille, joista terveydenhoidon ammattilainen kuolee työssään saamaan koronavirukseen. Korvauksen suuruus on 2,7 miljoonaa ruplaa eli noin 30 000 euroa. BBC:n venäjänkielinen palvelu raportoi helmikuun lopussa, että kuolemantapauskorvauksen saajia on huomattavasti vähemmän kuin menehtyneitä. Monet perheet ovat taistelleet kuukausia korvauksia hakiessaan.

Kuinka paljon kuolleita lääkäreitä?

Maailman lääkäriliiton (World Medical Association) hallituksen puheenjohtaja Frank Montgomery kertoi maaliskuussa puhelimitse Berliinistä, että järjestöllä ei ole tietoa koronaan menehtyneiden lääkärien lukumäärästä.

Lue myös

– Saksassa arvioidaan, että menehtyneitä lääkäreitä olisi noin 260. Mutta tämä on arvio, sitä en voi vahvistaa, Montgomery suostui sanomaan.

Amnesty Internationalin mukaan viime vuoden aikana menehtyi maailmassa 17 000 terveydenhoidon ammattilaista koronaan. Sanomalehti Guardianin mukaan USA:ssa olisi kuollut 3 500 ammattilaista, joista lääkäreitä on ollut noin 600.

Italiasta raportoitiin jo viime vuoden heinäkuussa, että kuolleita lääkäreitä olisi ollut lähes 200. Seitsemän miljoonan asukkaan Serbiassa oli paikallisen lääkäriliiton mukaan menehtynyt tammikuun tilanteen mukaan 72 lääkäriä.

Entä sitten Venäjällä? Virallisia lukuja ei ole käytettävissä, mutta internetissä julkaistaan täydentyvää luetteloa Venäjän terveydenhoitoalan työntekijöistä, jotka ovat kuolleet koronavirukseen.

Maaliskuun alkupuolella luettelossa oli 1 214 nimeä ammatteineen ja paikkakuntineen. Silmämääräisesti arvioiden vähintään puolet heistä oli lääkäreitä.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030