1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Koronatestien kirjaus Kantaan takkuaa
Ajan­kohtai­sta

Koronatestien kirjaus Kantaan takkuaa

Joskus tuloksista ei ole välitetty lainkaan tietoa asiakkaalle Omakanta-palvelun tai muidenkaan kanavien kautta.

Koronatestien kirjaus Kantaan takkuaa Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Koronatestien arkistoiminen Kanta-palveluihin on monessa kunnassa liian hidasta, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Joskus tuloksista ei ole välitetty lainkaan tietoa asiakkaalle Omakanta-palvelun tai muidenkaan kanavien kautta.

Nopea kirjaus paitsi vähentää potilaiden huolta, edistää THL:n mukaan valtakunnallista epidemiaseurantaa ja päätöksentekoa.

Valtakunnalliset seurantatiedot perustuvat pääosin tartuntatauti-ilmoituksiin, mutta seurannassa hyödynnetään myös Kanta-palveluihin tallennettuja potilastietoja.

THL muistuttaa myös, että Kanta-kirjauksissa pitää käyttää valtakunnallista nimikkeistöä.

Lue myös

Esimerkiksi nukleiinihappotutkimukselle (PCR) ja antigeenin osoitustutkimukselle on kansallisesti määritellyt nimikkeet.

Omakanta-kirjautumisten määrä on kasvanut jopa 140 000 kirjautumiseen viikossa, kun kansalaiset ovat etsineet koronatestiensä tuloksia.

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Huoltovarmuus – mitä korona paljasti?

Suojavarusteitakin piti pandemiassa hankkia huutokaupalla ympäri maailmaa, kirjoittaa Kati Myllymäki.

Tiedepääkirjoitus
Voiko kliininen ravintovalmiste jarruttaa muistisairauden etenemistä?

Ravitsemuksella on merkitystä Alzheimerin taudin ehkäisyssä ­ja hoidossa, sanoo Hilkka Soininen.

Ajassa
Koronarokotusjärjestystä täsmennetään

Rokotuksia voidaan väliaikaisesti kohdentaa alueellisesti.

Kolumni
Älkää peljätkö

Valtaosa skitsofreniaa sairastavista on arkaa väkeä, kirjoittaa Hannu Lauerma.

Työssä
Herkkyys ja tarkkuus – kliinikon epäkäytännölliset työkalut

Herkkyys ja tarkkuus perustuvat ns. käänteisiin todennäköisyyksiin.

Tiedepääkirjoitus
Räätälöidyt rajoitustoimenpiteet hidastavat koronaviruksen leviämistä

COVID-19-epidemian leviämistä voi hidastaa näyttöön perustuva terveyspolitiikka, kirjoittavat Marjukka Mäkelä, Emmi Sarvikivi ja Tuija Leino.