1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Koululääkäri tekee kotikäyntejä
Ajan­kohtai­sta 45/2019 vsk 74 s. 2561

Koululääkäri tekee kotikäyntejä

Janakkalan kunnassa on toteutettu koululääkärin työtä uudella tavalla.

Koululääkäri tekee kotikäyntejä Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Koululääkärinä 15 vuotta työskennellyt Sirkku Suontausta-Kyläinpää pääsi tekemään työtään uudella tavalla vuosi sitten. Kunnan kouluterveydenhoitajat ohjasivat hänen luokseen haastavimmassa elämäntilanteessa olevia oppilaita perheineen.

Työnkuvaan kuuluivat myös kriisiajat ja moniammatilliset kotikäynnit oppilaiden koteihin tarvittaessa.

”Kouluterveydenhuollon rapautuminen olisi ­Suomelle katastrofi.”

Näin hän pääsi tutustumaan tilanteisiin, joita ei olisi nähnyt koulussa.

Suontausta-Kyläinpään mukaan yksikään lapsi ja nuori ei oireile turhasta. On tärkeää löytää syyt oireiden taustalla, mutta ei välttämättä niin, että lapselle tai nuorelle tehdään vain joukko tutkimuksia.

– Täytyy myös kohdata ja kysyä, mistä tulet, mitä on tapahtunut ja millaisessa tilanteessa elät.

Juurisyiden löytäminen vaatii aikaa ja luottamusta. Joskus vanhemmat ja nuoret ovat tienneet, että jokin hiertää, mutta eivät ole osanneet hakea apua.

– Joskus he tietävät sen ja joskus saattavat olla ihan pihalla. Esimerkiksi lapsella saattaa olla jo neljäs isäpuoli eikä tulla ajatelleeksi, että vaikuttaako se lapseen jotenkin.

Joskus lapsi on purskahtanut itkuun, kun on keskusteltu yhdessä avioerosta. Vanhemmat ovat nähneet ensimmäistä kertaa, että avioero sattuu lapseen. Esille on tullut myös vakavia tilanteita, joissa vanhemmille selviää lapsen itsemurhariski.

Suontausta-Kyläinpään kotikäynneillä tapaamat perheet eivät rasita päivystystä, jossa samankaltainen hoito ei olisi edes mahdollista.

Ikäluokkatarkastukset pääosassa

Kouluterveydenhuollon rapautuminen olisi hänen mielestään Suomelle katastrofi. Pääroolia näyttelevät vuosiluokkien laajat terveystarkastukset ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla jokavuotisten terveydenhoitajien tarkastusten lisäksi.

Kuluneen vuoden aikana hänen työaikansa on mennyt täysin psykososiaalisten asioiden hoitamisessa.

Lue myös

– Lapset ja nuoret käyvät usein tunnustelemassa kouluterveydenhuollossa, voivatko kertoa mieltä askarruttavista asioista.

Koululääkäriltä vaaditaan sosiaalista silmää. Esimerkiksi vetäytyvältä nuorelta on osattava kysyä asiasta oikealla tavalla.

– On yllättävää, kuinka paljon nuoret puhuvat, kun luottamus on saavutettu. Tätäkin työtä voi toki tehdä niin, että tekee vain tarkastukset eikä puhu lainkaan. Eihän silloin puhu kukaan. Näin hoidetaan vain fyysistä puolta, ei henkistä.

Kouluterveydenhuollolla on paljon annettavaa.

– Jos tätä työtä voisi tehdä kouluterveydenhuollon asetuksen mukaisesti riittävästi, moni tilasto alkaisi näyttää toisenlaiselta, Suontausta-Kyläinpää summaa.

Kirjoittajat
Tuomas Keränen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Potilaat eivät tule koronavirustartunnan pelossa hoitoon, vaikka pitäisi

Vakavien sairauksien vuoksi hoitoon hakeutuvien määrä on puolittunut HUS:ssa Meilahden sairaalan neurologian päivystyksessä.

Ajassa
Tartuntoja 2 487, kuolleita 40

Varmistettuja tapauksia on tullut 179 lisää.

Kommentti
Pullon henki menettämässä puhtiaan?

Oltaisiinko epidemian huippu jo saavuttamassa vastoin kaikkia ennusteita, pohtii Heikki Peltola.

Ajassa
Influenssakausi on ollut laimea

Merkittävää ylikuolleisuutta ei ole havaittu missään ikäryhmässä.

Blogi
Ainoa mitä pitää pelätä, on pelko itse

Alikersantti Rokan sanoin ”jos sie lähet juoksemaa, nii sie saat juossa Pohjalahel saakka”, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Ajassa
Milloin COVID-19-potilas lasketaan parantuneeksi?

HUS julkaisi ohjeita siitä, milloin eristys voidaan purkaa ja koska potilas voidaan todeta parantuneeksi.