Lääkekannabiksesta ei odoteta ihmeitä

Kohu lääkekannabiksen myyntiluvan ympärillä 
on turha, arvioivat Lääkärilehden haastattelemat lääkärit. Yksittäisiä vaikeita tapauksia varten 
uudet keinot ovat kuitenkin tervetulleita.

Lääkekannabiksesta ei odoteta ihmeitä Kuva 1 / 1

Kohu lääkekannabiksen myyntiluvan ympärillä 
on turha, arvioivat Lääkärilehden haastattelemat lääkärit. Yksittäisiä vaikeita tapauksia varten 
uudet keinot ovat kuitenkin tervetulleita.

Neurologian professori Irina Elovaara TAYS:sta ei odota lääkekannabiksen myynti­luvan johtavan merkittäviin muutoksiin MS-tautipotilaiden hoidossa. MS-tautiin liittyvään spastisuuteen on jo olemassa muita ­tehokkaita lääkkeitä, mutta uudesta kannabislääkkeestä saattaa olla hyötyä yksittäisten potilaiden hoidossa.

– Olen kokeillut lääkekannabista vain muutamille potilaille, joilla oli MS-tautiin liittyvää vaikeaa spastisuutta. Heille lääkkeestä ei ollut apua.

Lääkekannabis tuo Elovaaran mukaan vielä yhden mahdollisuuden vaikeissa tilanteissa, mutta hän ei odota, että ­lääkkeen käyttö lisääntyisi kovin merkittävästi. Tähänkin asti sitä on määrätty erikoisluvalla muutamalle potilaalle, jotka ovat uskoneet saavansa lääkkeestä apua.

– En ole kovin innostunut lääkekannabiksesta. Sivuvaikutuksetkin täytyy huomioida. Tosin nyt myyntiluvan saavassa lääkkeessä sivuvaikutukset ovat vähäisempiä kuin aiemmissa lääkekannabisvalmisteissa, Elovaara toteaa.

Elovaaran mielestä lääkekannabiksen ympärillä kohutaan nyt turhaan. MS-taudin hoidossa on tapahtumassa suuria muutoksia, kun uudet biologiset lääkkeet ja suun kautta otettavat lääkkeet otetaan kliiniseen käyttöön. Näillä lääkkeillä pyritään ylläpitämään toiminta- ja työkykyä mahdollisimman pitkään ja jopa estämään invaliditeetin muodostuminen täysin.

– Lääkekannabis ei ole MS-taudin hoidossa millään lailla käänteentekevä lääke. Uudet biologiset lääkkeet sen ­sijaan voivat olla.

Hän painottaa, että MS-taudin hoidossa lääkkeet ja kuntoutus yhdessä tuovat parhaat tulokset.

Käyttö tuskin lisääntyy

Anestesiologi Tarja Heiskanen HYKS:n kipuklinikalta arvioi, ettei kroonisesta kivusta kärsivien potilaiden joukossa ole sellaista potilasryhmää, joka lääke­kannabiksesta selvästi hyötyisi.

– Joillakin yksittäisillä, vaikeasta ­hermovauriokivusta kärsivillä potilailla siitä voi kuitenkin olla hyötyä, joten on ihan hyvä saada käyttöön yksi uusi hoitokeino.

Heiskanen kertoo, että kipuklinikalla lääkekannabista on annettu kymmenelle potilaalle. Kahdelle lääkkeestä oli ­hyötyä, muilla lääkkeestä ei ollut apua tai käyttö jouduttiin lopettamaan sivu­vaiku­tus­ten takia.

Heiskanen arvioi, että lääkekannabiksen sivu­vaikutukset ovat enimmäkseen ikäviä, mutteivät onneksi vakavia.

– Potilailla on ollut sekavuutta ja väsymystä tai unettomuutta.

Hän arvioi, ettei lääkekannabiksen määrääminen kipupotilaille lisäänny merkittävästi myyntiluvan myötä. Jonkin verran potilaat ovat ­tähänkin asti pyytäneet lääkekannabista, mutta Heiskasen mukaan ne, jotka lääkettä pyytävät, eivät tavallisesti ole niitä, joilla on sen käyttöön lääketieteelliset perusteet.

– Lääkekannabiksen vaikutus kipuun on sen verran vähäinen, ettei sillä ole suurta merkitystä kroonisesta kivusta kärsivien potilaiden hoidossa.

Heiskanen ei määräisi lääkekannabista nuorille potilaille, eikä pahoista mielenterveysongelmista kärsiville.

Hertta Vierula
Kuva: Panthermedia

Lue juttu kokonaisuudessaan perjantaina ilmestyvästä Lääkärilehdestä.

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Kohututkijaa voi odottaa kuolemantuomio

Ihmisalkion geenien muuntelijaa syytetään lahjonnasta ja tiedemaailman sääntöjen rikkomisesta.

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Taas uusi tuhkarokkotapaus Suomessa

Jatkotartunnat ovat hyvin epätodennäköisiä.

Ajassa
Lobbaa meitä, lääkäri

Neljä kunnallispoliitikkoa kertoo, miksi he toivovat lääkäreiltä nykyistä enemmän yhteydenottoja. Yksi heistä on Nelli Nurminen.

Tieteessä
Vanhemman psyykeongelma altistaa kiintymyssuhdehäiriölle

Erityisesti alkoholi- ja huumeriippuvuus sekä äidin masennus ovat yhteydessä lapsen häiriöön.

Tieteessä
Paluu psykiatriseen sairaalahoitoon vaihtelee alueittain

Kymenlaaksossa palasi vuoden kuluessa 28 prosenttia, Länsi-Pohjassa 53 prosenttia.

Liitossa
Johanna Suur-Uski teki voittajaposterin

Johanna Suur-Uski on selvittänyt rintasyöpään liittyvien sairauspoissaolojen sosioekonomisia eroja.