Lääketieteen toimittajat etsivät ja kyselevät Tiede ja tutkimus ovat totta toistaiseksi
Koululääketieteen toimittajiahan me lähes kaikki ollaan! hymähtävät toimittajat Maarit Huovinen, Jaakko Kyläsalo ja Jukka Ruukki. Lääketieteen toimittajien yhdistys on kahden sadan suomalaistoimittajan joukko, jonka sisään toki mahtuu monenlaisia näkemyksiä.
- Mielipiteiden vuoksi ei ketään syrjitä, mutta koulutustoimintamme lähtökohta on selkeästi evidence based medicine ja suomalainen koululääketiede, linjaa puheenjohtaja Maarit Huovinen.
Yhtenä osoituksena tästä on mm. se, että Lihavuustutkijat ry. on valinnut juuri lääketieteen toimittajien seminaarin tilaisuudeksi, jossa julkistetaan vuoden laihdutuslimbo.
Lääketieteellistä totuutta ei ole silti mitenkään vaivatonta löytää.
- Ajatellaanpa vaikka syövän syntymekanismia, josta vuosien myötä tulee koko ajan uutta tietoa. Vieläkään emme tiedä koko totuutta. Voi siis sanoa, että tiede ja tutkimus ovat totta toistaiseksi, huomauttaa Tiede-lehden toimittaja Jukka Ruukki.
- Toisaalta tästä syystä toimittaja saa rakennettua juttuunsa opponointia ja ristiriitaa, joka on aina kiinnostavaa, hän muistuttaa.
Paineet kovenevat
Kyseenalaistaminen on hyvän toimittajan tärkeä ominaisuus, johon viestiään julkisuuteen haluavat eivät ole välttämättä ihastuneita. Lääketieteen toimittajatkin ovat saaneet viime aikoina todeta kaupallisten paineiden kovenemisen. Kilpailu totuudesta on osittain myös kilpailua rahasta. Lääke- ja muu terveysbisneksen lainalaisuudet ovat selkeitä, mutta yhä enemmän myös yliopistot ja tutkimuslaitokset kilpailevat julkisuudesta - ja rahasta.
Ylen toimittaja Jaakko Kyläsalo huomauttaa, että toki toimittajien kaupalliset paineet ovat lievempiä kuin esimerkiksi lääkäreiden. Mikään fiksu firma ei esimerkiksi oleta lounaan tarjotessaan saavansa julkisuutta syöttämällä toimittajia.
Toimittajia moititaan usein siitä, että sopulien tavoin he juoksevat samojen ilmiöiden ja haastateltavien perässä.
- Meidän täytyy saada tietoa ymmärrettävässä muodossa, huokaavat Maarit Huovinen ja Jukka Ruukki. Oli tutkija vaikka millainen nero tahansa, hänen on osattava kertoa asiasta siten, että kuulija sen ymmärtää. Toisille se on luontainen taito, mutta useimmat ovat esiintymistä tietoisesti harjoitelleet.
- Televisiossa tuo esiintymistaito vielä korostuu, tv-toimittaja Jaakko Kyläsalo huomauttaa.
- On siis luonnollista, että hyvän haastateltavan kohdatessaan yksi jos toinenkin toimittaja turvautuu samaan ihmiseen. Huomionarvoinen seikka on myös se, että asiantuntija ylipäänsä suostuu tulemaan ulos kammiostaan ja keskustelemaan toimittajan kanssa, Kyläsalo naurahtaa.
Viesti välineen ehdoilla
Tieteellisen totuuden etsimisessä toimittaja tarvitsee journalistisen koulutuksen lisäksi myös aihealueeseensa liittyvää koulutusta.
- Koulutuksen tarve oli pääasiallisin syy, miksi Lääketieteen toimittajat -yhdistys 15 vuotta sitten perustettiin. Nykyisin toimittajia on hyvin erilaisista välineistä. Tosin vain osa työskentelee täysipäiväisesti lääketieteen ja terveysviestinnän parissa, kertoo freelancer-toimittaja ja kirjailija Maarit Huovinen.
Suomalaisessa mediassa terveyspolitiikkaa ei vieläkään arvosteta omaksi erikoisalaksi, kuten esimerkiksi politiikkaa, urheilua, taloutta tai kulttuuria. Ei, vaikka terveydenhuollon kulut ovat usein kunnan suurin menoerä, ja terveyteen liittyvät jutut ovat kärjessä lukijamittauksissa.
Maarit Huovinen kuitenkin uskoo lääketieteen toimittajuuden profiilin vakaaseen nousuun. Yksi osoitus tästä oli mm. ex-peruspalveluministeri Osmo Soininvaaralta yhdistyksen jäsenille tullut kutsu läksiäiskahville Smolnaan kansallisen terveysprojektin julkistamisen jälkeisenä päivänä.
Vallan liepeille ei kuitenkaan tietoisesti tavoitella, vaan leipä ansaitaan eri puolilla Suomea arkisessa duunissa; sanoma- ja paikallislehdissä, viikkolehdissä, sähköisessä mediassa tai freelancerina.
Toimittajista tavoitellaan nykyisin moniosaajia, joiden pitäisi entistä enemmän hallita myös uusi tekniikka ja jutun teko erilaisiin välineisiin. Median omistuksen ketjuuntuminen on myös tuonut sen ilmiön, että samasta jutturungosta käsitelty juttu voi tulla ulos hyvinkin erilaisissa välineissä.
- On myös hyvä muistaa, että lääketieteen toimittajakin tekee työtään välineensä ehdoilla. Iltapäivälehden jutulle asetetaan toisenlaisia vaatimuksia kuin tiedelehden artikkelille.
- Silti se sama oikeellisuuden, kiinnostavuuden ja journalistisen etiikan vaatimus elää kaikessa toimittajan tekemisessä välineestä riippumatta, muistuttavat lääketieteen toimittajat.
