Lehti 11: Ajan­kohtai­sta 11/2002 vsk 57 s. 1230

Lakia hedelmöityshoidoista odotetaan pian eduskuntaan

Suvi Sariola

Hedelmöityshoitoja koskevaa lakiesitystä odotetaan eduskunnan käsittelyyn vielä maaliskuun aikana. Lakia on valmisteltu tuloksetta jo parikymmentä vuotta. Tuoreimpaan ehdotukseen teki viimeiset ratkaisevat muutokset sitä vastikään käsitellyt ministerityöryhmä.

Ministerit Maija Perho, huhtikuussa vuoroa peruspalveluministerinä vaihtavat Osmo Soininvaara ja Eva Biaudet, Johannes Koskinen sekä Suvi-Anne Siimes muun muassa nuorensivat hedelmöityshoitojen yläikärajan aiotusta 50 vuodesta 45 vuoteen. Ministerityöryhmä karsastaa myös lakiluonnokseen alun perin kirjattua mahdollisuutta sijaissynnyttäjän käyttöön, joten sen arvioidaan karsiutuvan pois eduskunnan käsittelyyn tulevasta hallituksen esityksestä.

Aikaisemmat yritykset hedelmöityshoitoja koskevaksi laiksi ovat kompastuneet ennen kaikkea kahteen kiistanaiheeseen: onko luovutetuista sukusoluista syntyneellä lapsella oikeus saada tietää luovuttajan henkilöllisyys ja voidaanko hedelmöityshoitoja antaa yksin elävälle naiselle tai naisparille. Kiistanalainen on ollut myös kysymys sijaissynnyttäjän käytöstä.

Isyyskysymys on yhä vaikea

Nyt tulossa on lakiesitys, jonka mukaan hedelmöityshoitoa voitaisiin antaa myös naiselle, jolla ei ole parisuhdetta mieheen. Siittiöitä luovuttavan miehen olisi kuitenkin annettava tähän nimenomainen suostumus ja tiedettävä, että hänet voidaan tämän suostumuksen perusteella myöhemmin vahvistaa lapsen isäksi.

- Päämääränä on, että syntyvät lapset saisivat näin saman oikeudellisen ja yhdenvertaisen aseman kuin muutkin lapset, sanoo lainsäädäntöneuvos Désirée Söderlund oikeusministeriöstä.

- Kun hoitoa annetaan parisuhteessa elävälle miehelle ja naiselle, parin miespuolisesta osapuolesta tulee syntyvän lapsen isä. Kun hedelmöityshoitoa sen sijaan annetaan naiselle, jolla ei ole parisuhdetta mieheen, lapselle ei tulisi muuten juridista isää lainkaan, hän huomauttaa.

Kun hedelmöityshoitoa annetaan parisuhteessa elävälle miehelle ja naiselle, siittiöiden luovuttaja voisi pysyä anonyyminä. Söderlundin mukaan näyttää siltä, että lakiesityksessä pariskunnalle annettaisiin mahdollisuus itse päättää, valitsevatko he luovuttajan, joka haluaa pysyä anonyyminä vai luovuttajan, joka suostuu ilmaisemaan henkilöllisyytensä.

Tämä valinta ei kuitenkaan estäisi lasta myöhemmin saamasta tietää luovuttajan henkilöllisyyttä. Sen jälkeen kun luovuttaja on kuollut, hänen sukusoluistaan syntyneellä täysi-ikäisellä henkilöllä olisi aina oikeus saada tietää luovuttajan henkilöllisyys:

- Kaikki luovuttajat rekisteröidään, ja vuoden kuluttua luovuttajan kuolemasta hänen henkilötietonsa luovutetaan hänen sukusoluistaan syntyneelle henkilölle, jos tämä sitä haluaa, Söderlund sanoo.

Edellytyksenä tietenkin on, että henkilö ylipäätään tietää syntyneensä hedelmöityshoidolla. Siitä kertominen on täysin perheen oma asia.

Lue myös

Siittiöiden luovuttaja voi myös antaa suostumuksensa siihen, että täysi-ikäinen lapsi saa halutessaan tietää luovuttajan henkilöllisyyden jo luovuttajan eläessä. Ministerityöryhmä muokkasi myös tätä kohtaa lakiluonnoksesta. Kun luovuttaja on kerran antanut suostumuksen henkilöllisyytensä ilmaisemiseen, ei suostumusta enää voisi peruuttaa, kuten aikaisemmin kaavailtiin.

Suostumuksen sitovuuden takia onkin Söderlundin mielestä hyvin tärkeää, että hedelmöityshoitoja tekevä lääkäri keskustelee asiasta siittiöiden luovuttajan kanssa varsin perusteellisesti.

Sijaissynnyttäjää ei sallittaisi?

Oikeusministeriössä alun perin valmistellun lakiehdotuksen mukaan sijaissynnyttäjän käyttö olisi sallittu tarkoin rajatuissa tapauksissa TEO:n luvalla. Ehdotusta käsitellyt ministerityöryhmä kuitenkin suhtautuu siihen torjuvasti. Désirée Söderlundin mukaan näyttää siltä, että mahdollisuus sijaissynnyttäjän käyttöön karsiutuu pois eduskunnalle annettavasta lakiesityksestä.

Sijaissynnyttäjän käyttö ei ole sallittua muissa Pohjoismaissa. Sijaissynnyttäjän käyttöä ovat aikaisemmin vastustaneet lausunnoissaan sosiaali- ja terveysministeriö, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus, Stakes sekä valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030