Liiton tutkimus tuo lääkärin äänen kuuluviin
Yksityislääkärien mielestä potilastietojärjestelmät ovat hidastuneet, selviää tässä lehdessä (s. 2570–5) julkaistusta alkuperäistutkimuksesta.
Tutkimuksen ovat tehneet Lääkäriliitto sekä THL, Aalto-yliopisto ja Oulun yliopisto. Lääkärien kokemuksia potilastietojärjestelmistä selvitettiin nyt kolmannen kerran.
– Kyselyt ovat tuoneet lääkärin äänen mukaan kansalliseen kehittämistyöhön, sanoo Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä.
Vuonna 2010 tehty ensimmäinen tutkimus oli uraauurtava. Sitä ennen potilastietojärjestelmien käyttäjien palautetta olivat keränneet lähinnä vain järjestelmätoimittajat.
Järjestelmällisessä tutkimuksessa myös vastaajien määrä on saatu edustavaksi. Nyt kyselyyn vastasi yli 4000 lääkäriä.
Tutkimusmittaristo kehitettiin käytännön potilastyötä tekevien lääkärien kanssa aluksi tyhjästä. Seurantatutkimuksissa runko on pysynyt pitkälti samana. Näin voidaan verrata, mikä on muuttunut ja ovatko järjestelmät kehittyneet oikeaan suuntaan.
Lääkärien palautteen perusteella muutoksia onkin tullut.
– Esimerkiksi yhteenvetonäkymät olivat potilastietojärjestelmissä vähäisiä vielä 2010. Nyt niitä on tullut lisää, ja ne tukevat lääkärin työtä.
Kiinnostaa kansallisesti ja kansainvälisesti
Lääkäriliiton tietojärjestelmätutkimus kiinnostaa muuallakin.
Sitä hyödynnetään THL:n johdolla tehtävässä tietojärjestelmien valtakunnallisessa arviointihankkeessa, jonka lääkärikuntaa koskevasta tiedonkeruusta Lääkäriliitto vastaa.
Tämä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi (STePS) -hanke koostuu viidestä valtakunnallisesta kyselystä, jotka suunnataan lääkärien lisäksi sosiaalihuollon johdolle, terveydenhuollon johdolle, sairaanhoitajille ja kansalaisille.
Myös Tanskassa ja Islannissa potilastietojärjestelmiä tutkitaan liitossa kehitetyn mittariston avulla. Nyt mittaristoa ollaan validoimassa, jotta se olisi helpommin kansainvälisesti hyödynnettävissä.
Miksi mittaristo herättää kansainvälistä kiinnostusta?
– Joka puolella pähkäillään samojen asioiden kanssa, Vänskä sanoo.
– Vaikka potilastietojärjestelmissä on omat ongelmansa eivätkä ne tue optimaalisesti lääkärin työtä, järjestelmien käyttöönotossa Suomessa ollaan kuitenkin eturintamassa.
