Lääkekulujen leikkaaminen jakaa mielipiteet
Lääkekulut nousevat joka vuosi kymmenen prosenttia. Lääkekustannusten nousu vetää sairaalan talouden kuralle.
Tuttuja otsikoita jokasyksyiseltä budjettikierrokselta. On kuitenkin myös asiantuntijoita, joita harmittaa lääkekustannusten kasvun kuittaaminen pelkästään kielteiseksi ilmiöksi.
- Lääkehoitojen kehittyminenhän on kansanterveyden kannalta myönteinen asia, huomauttaa toimintaansa käynnistelevän Lääkehoidon kehittämiskeskuksen johtaja Taina Mäntyranta.
- Lääkekustannusten nousua on turha pelkästään moittia. Lääkkeet ovat vähentäneet sairauspoissaoloja, sairaalapäiviä ja kuolleisuuttakin. Esimerkiksi astmapotilaiden määrä on parissakymmenessä vuodessa nelinkertaistunut, mutta astmakuolemien määrä ei ole noussut, ja sairaalahoitojaksot ovat vähentyneet, muistuttaa Kelan tutkimuspäällikkö Timo Klaukka.
Stakesin viimeviikkoisessa lääkekustannusten nousua pohtineessa seminaarissa lääkekulujen jatkuva kohoaminen nousi kuitenkin selkeästi päällimmäiseksi huolenaiheeksi. Syyllisiä kustannusnousuun nähtiin niin lääketeollisuudessa, erikoissairaanhoidossa, lääkärikunnassa kuin terveyspoliitikoissakin. Saatiinpa seminaarin päätteeksi vielä aikaiseksi kunnon tilastomatemaattinen kiista tutkijoiden ja lääketeollisuuden edustajien kesken, kun teollisuuden miehet löivät piirtoheittimelle omat laskelmansa väitetystä kustannusnoususta. Lääkeala on laskenut lääkkeiden reaalihintoja ja todennut kuluttajahintaindeksillä korjattujen nimellishintojen tuntuvasti laskeneen parissakymmenessä vuodessa. Stakesin tilastoväki ei kuitenkaan purematta niellyt tätä laskutapaa.
Uusi keskus puhutti
Toisaalta tämä näkemysero on vain yksi palanen monimutkaisessa ja vahvoja näkemyseroja potevassa suomalaisessa lääkepolitiikassa. On selvää, että parhaillaan käynnissä oleva lääkekorvausten muutostyö tulee olemaan politiikoille monin verroin vaikeampi paikka kuin vaikkapa nyt tunteita herättävä alkoholi- ja tupakkaverotuksen muutos.
Lääkekorvausjärjestelmän uudistamista selvittäneen työryhmän raportin lausuntokierros päättyi syyskuun lopussa, ja lakiuudistuksen valmistelu jatkuu. Työryhmä ehdottaa kolmea uutta korvausluokkaa: 50 prosentin peruskorvausluokkaa, 90 prosentin erityiskorvausluokkaa ja niin sanottua nollakorvausluokkaa. Eniten vastustusta tähän mennessä on herättänyt lääkeryhmien uudelleen sijoittaminen uusiin korvausluokkiin. Käytännössä muutos merkitsisi erityiskorvattavien lääkkeiden vähenemistä. Suuret potilasjärjestöt ovat jo ärähtäneet, varsinkin jos heidän jäsentensä lääkekulut uhkaavat vielä nykyisestään nousta.
Suomessa lääkekustannusten jakautuminen esitetään siten, että Kela, valtio, kunnat ja kotitaloudet esitetään tilastoissa erikseen. Mutta viime kädessähän suomalaiset veronmaksajat maksavat kaiken?
- Totta, mutta suurimmat instituutiot ovat aina halunneet eritellä oman osallisuutensa, hymähtää kehittämispäällikkö Markku Pekurinen Stakesista.
Kuka maksaa ja mistä, on viime vuosina noussut yhä kiinnostavammaksi puheenaiheeksi terveydenhuollossa. Lääkehoidon kehittämiskeskuksen johtaja Taina Mäntyranta esiintyi viime viikon seminaarissa ensimmäistä kertaa julkisuudessa uudessa toimessaan ja saikin aikaan suorastaan kysymysten tulvan. Kehittämiskeskus toimii sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa ja sen tavoitteena on arvioida, tiivistää ja välittää kliinistä lääkehoitoa koskevaa tietoa. Keskus myös toimii riippumattomana asiantuntijaelimenä verkottuen terveydenhuollon toimijoiden, tutkimuslaitosten, palvelutuottajien ja viranomaisten kanssa. Mäntyrannan mukaan johtotähtenä on koko ajan rationaalinen lääkehoito.
Osa seminaarin kuulijakunnasta ei kuitenkaan sulattanut ensi istumalta termiä riippumaton, jos valvonta ja rahoitus tulevat poliittisten voimasuhteiden heittelemältä sosiaali- ja terveysministeriöltä. Mäntyharju totesikin joutuvansa jatkossa tarkemmin määrittelemään riippumattomuuden koko sisällön. Hän totesi myös, että lääketeollisuus on ollut erittäin kiinnostunut yhteistyöstä uuden keskuksen kanssa, ja suoranaisia yhteistyötarjouksia on jo tullutkin. Mäntyharjun mukaan riippumattomuus kuitenkin merkitsee myös riippumattomuutta teollisuudesta, joten yhteistyötarjouksiin on vastattu kielteisesti.
