1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Löytyykö mikrobeista selitys Alzheimerin tautiin?
Ajan­kohtai­sta 33/2016 vsk 71 s. 1935

Löytyykö mikrobeista selitys Alzheimerin tautiin?

Löytyykö mikrobeista  selitys Alzheimerin tautiin? Kuva 1 / 1

Toukokuussa Science Translational Medicine -lehdessä julkaistu tutkimus vahvistaa ajatusta mikrobien osuudesta Alzheimerin taudissa. Tutkijat ruiskuttivat salmonellabakteeria hiirten hippokampukseen, jolloin beeta-amyloidi aktivoitui ja alkoi muodostaa liukenematonta sakkaa. Siitä syntyi tiivis verkko tunkeutujan ympärille. Aivot alkoivat muistuttaa Alzheimerin tautia sairastavan aivoja.

Mikä on tämän havainnon merkitys, professori Timo Strandberg?

Se avaa mielenkiintoisen tutkimushaaran ja tarjoaa uuden selityksen amyloidisakalle. Kyse voi olla puolustusjärjestelmän reaktiosta.

Miten uusi on ajatus, että infektiot voisivat olla Alzheimerin taudin taustalla?

Asian esitti jo 1980-luvulla professori Melvyn Ball. Ajatus lähti siitä, että huuliherpeksen aiheuttamassa enkefaliitissa leviämisreitti on samankaltainen kuin Alzheimerin taudissa.

Miksi asiaa ei ole selvitetty aiemmin?

Infektioiden ja Alzheimerin taudin yhteyteen ei ole oikein uskottu, vaikka tutkimuksissa on saatu siitä viitteitä. Kirjoitimme aiheesta jo kolme vuotta sitten Neurology-lehteen pääkirjoituksen "Is the microbe-dementia hypothesis finally ready for a treatment trial?". Ehkä nyt, Harvardin tutkimuksen ja julkisuuden myötä, tutkimus saa uutta pontta.

Millaisia todisteita tarvittaisiin?

Pitäisi tehdä satunnaistettu hoitokoe, jossa vähennetään viruskuormaa ja katsotaan, auttaako se estämään Alzheimerin tautia. Huuliherpestä, joka on yksi mahdollinen syyllinen, emme saa kokonaan pois elimistöstä, mutta pitäisi pyrkiä vähentämään sen leimahduksia.

Uskotko, että mikrobeista löytyy selitys tautiin?

Lue myös

Mahdollisesti. Pitää kuitenkin muistaa, että tauti on monitekijäinen. Joku on sanonut, että ei edes pitäisi puhua Alzheimerin taudista, vaan taudeista.

Mitä muita syitä tunnetaan?

Verisuoniperäiset muutokset ovat todennäköisesti merkittävin vanhuusiän dementian syy. Tunnetaan myös perinnöllinen virhe, jonka vuoksi amyloidia kertyy ja tauti puhkeaa jo 50-vuotiaana. Taustalla saattavat olla myös osumat päähän, esimerkiksi nyrkkeilijöillä. Uskon, että tulevaisuudessa eri tautityypit pystytään erottelemaan nykyistä paremmin.

Kirjoittajat
Mari Heikkilä

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
THL suosittelee kolmansia koronarokoteannoksia 60 vuotta täyttäneille

Kolmas rokoteannos voidaan antaa, kun toisesta annoksesta on kulunut vähintään kuusi kuukautta.

Tieteessä
Lasten antibioottien ja astmalääkkeiden kulutus väheni pandemiassa

Lääkkeiden käytön vähenemisestä syntyi noin 3,4 miljoonan euron säästö.

Ajassa
Suomalainen COVID-aiheinen mobiilipeli sai laajan tuen

Lanseerauksessa ovat mukana WHO, Unicef ja rokotteiden kansainvälinen yhteistyöorganisaatio Gavi.

Ajassa
STM aikoo järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon priorisointifoorumin

Valmisteluun kutsutaan mukaan laajasti eri toimijoita.

Ajassa
Duchennen lihasdystrofian lääke sai korvattavuuden

Lääke vahvistaa lapsen fyysisen toimintakyvyn edellytyksiä ja säilyttää kävelykyvyn pidempään.

Ajassa
Psykososiaaliset menetelmät huumeriippuvuuksien hoidon palveluvalikoimaan

Menetelmät on arvioitu erikseen aikuisille ja nuorille sekä silloin, kun henkilöllä on muu samanaikainen mielenterveyden häiriö.