Luottamusmiehet lukusilla
Kevät toi uusitun lääkärisopimuksen ja liiton luottamusmiehet sitä opiskelemaan Helsinkiin. Kevään toisilla luottamusmiespäivillä käytiin läpi moninaisia kriteerejä, joiden perusteella maan eri puolilla jaetaan paikallisia järjestelyeriä. Myös työsuojelukysymykset kiinnostavat yhä useampia lääkäreitä. Päivystäjiä kehotettiin ottamaan nokoset!
Neuvottelupäällikkö Markku Kojon mukaan suurin rakenteellinen muutos uusitussa lääkärisopimuksessa on entisten palkkaushaarukoiden poistuminen käytöstä. Palkkoja ei enää sijoitella palkkahaarukan kolmanneksiin, vaan tilalle on neuvoteltava uusi järjestelmä paikallisesti.
Yleiskorotusten lisäksi jakoon tulevat sekä tämän että ensi vuoden maaliskuun alusta paikalliset järjestelyerät, jotka käytetään paikallisten palkkausepäkohtien korjaamiseen.
VAATIVUUS-KRITEEREISSÄ LAAJA KIRJO
Lääkäriliitto on lähtenyt siitä, että uuden lääkärisopimuksen mukaiset järjestelyerät jaetaan samalla periaatteella tai niitä tarkistaen kuin edellisessä, lääkärilakon jälkeen solmitussa lääkärisopimuksessa. Silloin varsinkin sairaaloissa tehtiin sopimuksia siitä, minkälaisilla kriteereillä palkkaus määräytyy tehtäväkohtaisen palkan ja henkilökohtaisen lisän osalta.
Lääkäriliiton apulaisneuvottelupäällikkö Mikko Kangas on kerännyt näistä paikallisista soveltamissopimuksista esimerkkejä vaativuustekijöistä, joita tehtäväkohtaisen palkan ja henkilökohtaisen lisän perusteissa käytetään. Vaativuuskriteerit ovat Kankaan mukaan hyvin erilaisia eri sairaaloissa.
- Yliopistosairaaloissa vaativuustekijöinä korostuivat oppiarvoon liittyvät seikat, keskussairaaloissa painottuivat selvemmin puhtaaseen harkintaan liittyvät tekijät, hän tiivisti.
Tyypillisiä vaativuustekijöitä tehtäväkohtaisen palkan määrittelyssä ovat työn laaja-alaisuus ja useat osaamisalueet, kehittämisvastuu, projektin johtamisvastuu tai laatuvastuu sekä määäraikaiset lisätehtävät. Yleisiä vaativuuskriteereitä ovat myös erilaiset tulosvastuut, opetusvastuut, hoitoketjuvastuut sekä olosuhdelisät psykiatrisesta työstä, säderasituksesta tai jatkuvasta päivystysrasituksesta. Kriteerinä voi olla myös kliinisiä, hallinnollisia ja ihmissuhdetaitoja vaativa työ.
Henkilökohtaisen lisän perusteita ovat oppiarvojen, erikoistumisen ja erityispätevyyden lisäksi mm. yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä hyvät henkilökohtaiset työtulokset ja monitaitoisuus sekä sitoutuneisuus työnantajaan ja sen tavoitteisiin.
Terveyskeskuksissa tällaisia paikallisia soveltamissopimuksia vaativuuskriteereineen on Kankaan mukaan vasta harvoja, koska terveyskeskukset ovat yleensä pieniä yksiköitä ja järjestelyerien jakaminen on sen takia yksinkertaista.
- Parempi kuitenkin olisi, että palkkausstrategioita yritettäisiin tehdä myös terveyskeskuksiin, Kangas totesi.
Terveyskeskuksista oman palkkausstrategian vaativuuskriteereineen ovat laatineet vasta Oulun, Mikkelin, Turun ja Seinäjoen terveyskeskukset.
VARO VARHENNUSTA ELÄKEUUDISTUKSEN JÄLKEEN
Luottamusmiehille esiteltiin myös hyvissä ajoin eläkeuudistuksen vaikutuksia eläkekarttumaan ja eläkkeiden laskentaan. Julkisella sektorilla on tarkoitus tehdä samankaltainen eläkeuudistus kuin vastikään yksityiselle sektorille, ja eläkkeen laskutapa muuttuu. Julkista sektoria koskevasta eläkeuudistuksesta päättää uusi eduskunta. Uudistusta suunniteltaessa on lähdetty siitä, että muutokset tulisivat myös julkisella sektorilla voimaan vuoden 2005 alusta lähtien.
Sekä Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö Markku Kojo että järjestöpäällikkö Erkki Laakso varoittelivat tekemästä hätiköityjä päätöksiä eläkkeen varhentamisesta sen jälkeen, kun eläkeuudistus on tullut voimaan. Eläkejärjestelmään kaavailtujen muutosten vuoksi eläkkeen varhentaminen saattaa uudistuksen jälkeen pienentää eläkekarttumaa rajusti.
- Mitään varhentamispäätöksiä ei pidä mennä tekemään, ennen kuin on ihan varma siitä, mitä eläkkeen varhentaminen merkitsee omalla kohdalla, Laakso painotti.
OTA NOKOSET!
- Yöaikainen valvominen on riski myös valvojalle itselleen, ei pelkästään työlle, jota hän tekee, totesi dosentti Olli Meretoja käydessään läpi päivystyksen vaikutuksia lääkärin terveyteen.
Valvomisen vaikutusta suorituskykyyn voi hänen mielestään hyvin verrata alkoholin vaikutukseen. Univaje heikentää toimintakyvyn arviointia, hidastaa päättelyä, heikentää mielialaa ja lisää negatiivisuutta ja masentuneisuutta. Univajeen myötä riskinottokyky kasvaa ja havaintolipsahdukset lisääntyvät.
Raskaisiinkin päivystyspisteisiin olisi Meretojan mielestä saatava sovituksi nokostauko: jo puolen tunnin nokoset yöllä parantavat suorituskykyä merkittävästi. Ns. uni-inertian takia nokosista toipumiseen olisi varattava 10-15 minuuttia.
Myös iltakuuteen, iltayhdeksään päivystämään tulevalle Meretoja suosittelee puolen tunnin nokosia iltapäivällä. Niiden vaikutus on paljon parempi kuin kahvikupillisen.
Meretojan mukaan Suomessa tapahtuu vuosittain 200 sepelvaltimokuolemaa ja sata rintasyöpäkuolemaa vuorotyön vuoksi.
Työsuojelullisen yllätyksen luottamusmiehille tarjosi Uudenmaan työsuojelupiirin työsuojelutarkastaja Maarit Lehmussilta, joka luokitteli työaikalain vastaisiksi lääkärien yhtämittaiset 24 tunnin päivystykset. Hänen mukaansa 24 tunnin jaksoon tulisi sisältyä pääsääntöisesti 11 tunnin keskeytymätön vuorokausilepo ja minimissäänkin ehdoton vuorokausilepoaika on seitsemän tuntia.
Lehmussilta huomautti, etteivät viranomaiset saa tulkita virkaehtosopimusta. Sen tähden työsuojelupiiri aikookin pyytää Lääkäriliitolta ja Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta selvityksen asiasta.
