Ajan­kohtai­sta 19/2017 vsk 72 s. 1210

Melkein 40 vuotta lehtien toimittamista

Lääkärilehden lääketieteellisellä päätoimittajalla Pertti Saloheimolla on kirjoittaminen verissä.

Leena Lindgren
Kuvituskuva 1

– Olen kirjoittanut koko ikäni, Pertti Saloheimo sanoo.

Pertti Saloheimon työhuoneen ikkunalaudalta katsoo pitkänenäisen, silmälasipäisen herrasmiehen kuva. Miestä voisi luulla Saloheimon isäksi, mutta hän onkin Anton Tšehov.

Saloheimo syntyi melkein 55 vuotta sitten pohjoissuomalaisen lääkäriperheen kuopuksena ja eli lapsuutensa Päivärinteen sairaalan mäntykankaalla. Vanhemmat työskentelivät sairaalan keuhkolääkäreinä.

Lukio sujui hienosti Muhoksen vajaan 300 opiskelijan lukiossa. Saloheimo puhuu lämmöllä matematiikan, äidinkielen sekä kemian ja fysiikan opettajistaan. Erityisesti ainekirjoitus oli antoisaa palkitsevassa ilmapiirissä.

Saloheimo perusti ja päätoimitti lukionsa lehden Ötyä eetteristä. Tie Oulun lääketieteelliseen tiedekuntaan aukesi ensi yrittämällä vuonna 1981. Saloheimo päätoimitti kahden vuoden ajan lääkiksen Spekula-lehteä.

Saloheimoa kiinnosti kaksi erikoisalaa, silmätaudit ja neurologia. Ratkaisu syntyi amanuenssipalvelujen ja kandikesien perusteella. Neurologia vei voiton.

Vaimo Riikka, nykyisin lastenpsykiatri, löytyi lääkiksen hullunhauskasta valokuvauskerhosta. Väitöskirja syntyi professori Matti Hillbomin ja dosentti Seppo Juvelan ohjauksessa aivoverenvuodosta ja aspiriinista.

– Aspiriini lisää aivoverenvuotopotilaiden kuolleisuutta, Saloheimo kiteyttää.

Potilaita ja kontrollihenkilöitä oli yhteensä noin 500. Aineiston kerääminen oli työlästä, kirjoittaminen hauskaa.

Ura ammattilehdissä alkoi Nuori Lääkäri -lehdestä

Saloheimon perhe kasvoi ja he muuttivat pääkaupunkiseudulle, missä Riikan sukulaiset asuivat. Pertti Saloheimo oli Nuori lääkäri -lehden toimittaja kymmenen vuotta. Aikakauskirja Duodecimin toimitussihteeriys työllisti hänet seitsemäksi vuodeksi.

Sen jälkeen tulivat tehtävät Lääkärilehden kolumnistina ja Erikoislääkärilehden toimittajana. Kansainväistä otetta tuli European Journal of Neurology -lehden toimittajana ja International Journal of Clinical Practice -lehden toimitusneuvostosta.

Lääkärilehden lääketieteellisenä päätoimittajana Saloheimo aloitti joulukuussa 2016. Kirjoittaminen on hänellä verissä, ja hän kirjoittaa myös runoja ja proosaa.

– Olen kirjoittanut koko ikäni, hän sanoo.

Päämääränä “yleinen hyvä"

Saloheimo kuuntelee bluesia sen hypnoottisesta rytmistä ja rosoisuudesta viehättyneenä. Hyveisiinsä hän lukee ehdottoman oikeudenmukaisuuden ja luotettavuuden.

Lue myös

Lääkärilehdessä Saloheimon päämääränä on tuottaa laadukasta lääketieteellistä sisältöä, "yleistä hyvää", maailmanparantamista unohtamatta. Hän haluaa myös, että refleksivasara pysyy aina kädessä. Hän jatkaa neurologin vastaanottoa.

Lääkäriliiton motto "Potilaan parhaaksi lääkärin taidoin" on Saloheimon mielestä edelleen pätevä. Liiton tehtävä on hänen mielestään pitää yhteiskuntasuhteet kunnossa, kuunnella jäseniään herkällä korvalla ja pitää heidät yhteiskuntakelpoisina ja autonomisina.

Lääkäriyden tulevaisuuden Saloheimo kiteyttää Oulun professorinsa L. Kalevi Korhosen sanoin:

– Ei ole syytä huoleen: maailma tarvitsee aina kirkkoa, armeijaa ja medisiinaa.

Kirjoittaja on Lääkärilehden toimitusneuvoston varapuheenjohtaja.

Kirjoittajat

Leena Lindgren

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030