Lehti 34: Ajan­kohtai­sta 34/2011 vsk 66 s. 2390 - 2391

Ministeri Risikko ei kiristäisi aborttilakia

Kristillisdemokraatit saivat hallitusohjelmassa läpi tahtonsa aborttilain kiristämisestä ja lakiin kirjatusta terveydenhuollon ammattihenkilöiden oikeudesta kieltäytyä etiikkansa vastaisista tehtävistä. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko ei kuitenkaan usko niiden toteutuvan.

Ulla Järvi

Aborttilain kiristys oli kristillisdemokraateille selvästi yksi kynnyskysymyksistä hallitukseen menolle.

- Abortin takarajan aikaistamista selvitettiin hyvinvointipolitiikasta neuvottelevassa ryhmässä, mutta se päätettiin jättää kirjaamatta hallitusohjelmaan. Lopulta teksti kuitenkin lisättiin, kertoo hallitusneuvottelujen hyvinvointipolitiikkatyöryhmän puheenjohtajana toiminut sosiaali- ja terveysministeri

Paula Risikko

(kok).

Hallitusohjelmaan on nyt kirjattu, että aborttien määrää pyritään vähentämään ja takarajan aikaistamista selvitetään.

Sosiaali- ja terveysministerin kanta on kuitenkin painokas: abortin takarajaan ei ole syytä koskea. Risikko perustaa näkemyksensä asiantuntijoiden lausuntoihin.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin pöydällä on aikataulutus, jonka mukaan aborttikysymykseen palataan vuonna 2014. Myös selvitys ammattihenkilöiden oikeudesta kieltäytyä tietyistä toimenpiteistä etiikkaansa vedoten on jätetty hallituskauden loppuun, vuoteen 2015.

Sairaanhoitopiirien työt uusjakoon

Kiireellisemmällä työlistalla ministeriössä sen sijaan on rakenneuudistus, jossa muun muassa erikoissairaanhoito tultaneen järjestämään uudelleen. Hallitusohjelman tavoitteena on Paula Risikon mukaan jakaa erikoissairaanhoitoa kuntien ja sote-alueiden vastuulle sekä vaativa erikoissairaanhoito viidelle erityisvastuu- eli erva-alueelle.

- Nykymuotoiset sairaanhoitopiirit jäävät hallinnollisina organisaatioina aikanaan historiaan, mutta niiden palveluja tarvitaan, toteaa Risikko. Hän korostaa, ettei muutoksia haluta tehdä hallitsemattomasti tai liian nopeasti, vaan erilaiset alueet huomioon ottaen. Muutoken askellus suunnitellaan syksyn aikana osana kuntauudistusta.

Samalla Risikko huomauttaa, ettei terveydenhuollon palvelujärjestelmä enää kuulu hänen, vaan peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin tontille. Ministerien työnjako on siis sama kuin edellisessä hallituksessa.

- On upeaa saada nyt tässä tuolissa näkymä koko sosiaali- ja terveysalan kenttään, etenkin kun on ensin kokenut peruspalveluministerin pestin, sanoo Risikko.

Ministeri onkin käyttänyt loppukesän tavatakseen alan vaikuttajia ja asiantuntijoita, sillä haltuun otettavaa tietoa riittää. Pohjatyötä tehdessä ministeri Risikko on valmistanut itselleen listaa asioiden tärkeysjärjestyksestä.

- Ensimmäisenä on syrjäytymisen ja köyhyyden vastainen työ, sote-palvelujen tulevaisuus, työhyvinvointi ja työelämän kehittäminen sekä lääkehuollon haasteet. Työelämän kehittämistarpeet ovat minulle tuttuja jo "edellisestä elämästä" aikuiskouluttajana ja laatupäällikkönä sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun vararehtorina, Risikko kertoo.

Lue myös

Kokonaisnäkymä tarkoittaa myös asioiden monimutkaistumista - työhyvinvointi liittyy niin työterveyshuoltoon, eläkepolitiikkaan kuin Kelan rooliin sairausvakuuttajana. Risikko puhuukin pitkään työkyvyttömyyseläkejärjestelmän epäkohdista ja sairausvakuutuksen sudenkuopista.

- Luukulta toiselle juokseminen väsyttää potilaan ja hänen omaisensa, pahoittelee Risikko.

Ennakointia ja case managerointia

Paula Risikon mukaan työhyvinvoinnin rakenteiden pitäisi olla nykyistä ennakoivampia ja työkykyä tukevia. Esimerkiksi sairauslomien pitkittyminen pitäisi voida estää työterveyshuollon, työnantajan ja työntekijän yhteisillä kokoontumisilla. Työkyvyttömyyseläkkeiden hakemiseen pitäisi myös saada selvemmät ja oikeudenmukaisemmat käytännöt.

Hän toivoo, että tulevaisuudessa suomalaisilla olisi "kanssakulkija"-viranomainen, joka avustaisi sosiaali- ja terveyspalvelujen viidakossa.

- Odotan kovasti Kelan Kyky-hankkeen kokemuksia tällaisesta konkreettisesta ja henkilökohtaisesta viranomaisavusta. Ei ole kestävää sosiaalipalvelua, että esimerkiksi meitä kansanedustajia tarvitaan auttamaan yksittäisiä kansalaisia työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkykierteessä, huomauttaa Risikko.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030