Missä opiskelija saa työskennellä?
Ammattihenkilölakia ollaan uudistamassa. Yksi pohdittavista asioista on opiskelijoiden työn rajaaminen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölakia pohtineet selvityshenkilöt ovat jättäneet raporttinsa STM:lle. Selvityshenkilöiden mielestä lain kokonaisuudistus on tarpeen.
Nykyinen laki on yli 20 vuotta vanha.
– Sitä on päivitetty kymmeniä kertoja ja tuloksena on tilkkutäkki, kuvaa Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Sami Heistaro.
Heistaron mukaan ammattihenkilölainsäädännössä on monia lääkärien kannalta tärkeitä asioita. Yksi niistä on opiskelijoiden asema.
Ehdotuksen mukaan opiskelijoiden työskentelyä vuokralääkäreinä pitäisi rajata, sillä vuokratyövoimana eri työntekopaikoissa toimivien opiskelijoiden toiminnan ohjauksen ja valvonnan toteuttaminen on vaikeasti järjestettävissä, sen jatkuvuus on heikkoa ja omavalvonnan vastuut käytännössä epäselviä.
Tästä Lääkäriliitto on eri mieltä.
– Opiskeluaikaiset työt ovat tärkeitä. Vastuut on määriteltävä ja perehdytys sekä seniorituki on toki aina järjestettävä, oli työnteon muoto mikä tahansa, Heistaro sanoo.
Ehdotuksessa linjataan että myös ulkomailla opiskelevien mahdollisuuksia työskennellä opiskeluaikana tilapäisesti Suomessa tulisi selvittää erikseen.
Heistaro toteaa, että suurin osa ulkomailla lääketiedettä opiskelevasta lähes tuhannesta suomalaisesta suunnittelee tulevansa valmistuttuaan töihin Suomeen.
– Lääkäriliiton kanta on, että heille on erityisen tärkeää oppia suomalaiset käytännöt jo opiskeluaikana. Muuten he joutuvat opiskelemaan niitä ensimmäisissä työpaikoissaan valmistumisen jälkeen.
Ammattioikeuksia täsmennettävä
Nykyisessä lainsäädännössä on epäselvyyksiä ja tulkintaongelmia siinä, mitä kaikkia hoitoja esimerkiksi sairaanhoitaja voi aloittaa oman tutkimuksensa perusteella. Selvityshenkilöt ehdottavat eri ammattiryhmien ammattioikeuksia koskevan sääntelyn täsmentämistä. He eivät sen tarkemmin määrittele, mihin suuntaan sääntelyä pitäisi täsmentää.
– Lääkäriliiton mielestä hoitajien rajatusta lääkkeenmääräämisoikeudesta pitäisi luopua ainakin siltä osin kuin se edellyttää taudinmääritystä, Heistaro kommentoi.
Lääkärien kannalta olennainen asia on EU/ETA-alueen ulkopuolella koulutettujen lääkärien osaamisen arvioinnin jakaminen useammalle korkeakoululle.
– Tällä hetkellä arviointeja tekee vain Tampereen yliopisto eikä resursseja ole riittävästi.
Selvityshenkilöiden ehdotuksen mukaan lainsäädännöllä olisi tarpeen selkeyttää kysymyksiä muun muassa siitä, mitä edellytyksiä hakijan on täytettävä ennen kuulustelujen suorittamista, ja siitä kuinka monta yrityskertaa kuulusteluiden suorittamiselle sallitaan. Lisäksi vastaavanlainen kuulustelumenettely olisi tarpeen muillekin terveydenhuollon ammattiryhmille kuin lääkäreille.
Työnantajille enemmän vastuuta täydennyskoulutuksesta
Ehdotuksessa puututaan myös täydennyskoulutukseen. Sen mukaan työnantajalle tulisi säätää nykyistä velvoittavampia määräyksiä täydennyskoulutuksen ja ammatillisen kehittymisen mahdollistamiseksi.
Kehittymisen ja koulutuksen dokumentointivelvollisuudesta säännöllisine päivityksineen pitäisi säätää tarkemmin, koska sitä ei ole järjestetty systemaattisesti ja seuranta vaihtelee. Suomen käytännöt ovat kansainvälisesti vertaillenkin vaatimattomat.
Selvityshenkilöinä toimivat Marina Kinnunen, Mirva Lohiniva-Kerkelä ja Hanna Mäkäräinen.
Selvityshenkilöt ehdottavat useampien lisäselvitysten tekemistä ennen kuin uudistuksessa päästään eteenpäin.
– Vaikuttaa mahdolliselta, ettei laki vielä tällä hallituskaudella etene, Heistaro pohtii.
kuva: Panthermedia
