Miten hallita työaikaansa, jos on vuorotyössä tai aina työssä?

Kuinka voi hallita työaikaansa tulokseen ja kokonaisvastuuseen sitoutunut yritysasiantuntija, joka on aina töissä? Minkälaisiin kysymyksiin pitäisi paneutua varsinaisten vuorotyöntekijöiden työterveyshuollossa?

Muun muassa tällaisiin kysymyksiin paneudutaan vastikään ilmestyneessä työaikoja ja niiden vaikutuksia käsittelevässä opaskirjassa Toimivat ja terveet työajat, jonka on laatinut Työterveyslaitoksen asiantuntijaryhmä.

Opas on tarkoitettu työterveyshuollon, työaikojen suunnittelijoiden ja vuorotyötä tekevien itsensä käyttöön vastaamaan esimerkiksi kysymykseen, minkälaisilla keinoilla vuorotyön haittoja voidaan vähentää.

Kirjassa käsitellään eri näkökulmista työaikojen terveydellisiä, sosiaalisia ja psykologisia vaikutuksia.

- Kirjan tavoitteena on tukea yritysten työntekijöiden kannalta hyvien uusien työaikaratkaisujen toteutumista ja antaa yksityiskohtaista tietoa työaikojen vaikutuksista yksilöön ja työyhteisöön. Lisäksi annetaan esimerkiksi ohjeita työterveyshuollon toteuttamisesta vuorotyössä ja tietoa työntekijän omista selviytymiskeinoista työajan suhteen, kertoo kirjan toimittanut tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta.

- Kirjassa on oma kappaleensa pelkästään vuorotyöläisten työterveyshuollosta, josta ei aikaisemmin juurikaan ole kirjoitettu. Lisäksi siinä on keittokirjanomaisesti tietoa hyvistä työaikamalleista.

Härmän mukaan Suomessa ei niinkään ole yleistynyt varsinainen vuorotyö, vaan erilaiset poikkeavat työaikamuodot, kuten kaksivuorotyö, viikonlopputyö, iltatyö ja erilaiset muut kuin päivätyömallit.

Kirjassa kiinnitetäänkin huomiota mm. yrittäjiin ja yritysten asiantuntijoihin, joita Härmä luonnehtii tämänpäivän univajeryhmäksi. Varsinkin akateemisilla aloilla pitemmät työajat ylitöineen ja palkattomine ylitöineen ovat yleisiä, kun työajan seurannasta on yhä enemmän siirrytty tulosseurantaan ja kokonaisvastuuseen.

Myös varsinaista yötyötä tekevien työntekijöiden unihäiriöiden seulomiseen ja hoitoon olisi Härmän mielestä syytä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

- Työterveyshuollon työhönsijoitustarkastus voisi olla osa soveltuvuustestausta sellaisilla aloilla, joilla vireydentilan ylläpitäminen on aivan keskeistä, kuten julkisessa liikenteessä tai yleisen turvallisuuden kannalta kriittisissä tehtävissä. Näillä aloilla pitäisi tutkia, pystyykö työntekijä yötyössä ylläpitämään normaalia vireyttä. Unihäiriöiden seulonta saattaa olla hyvinkin tärkeää, koska nämä häiriöt ovat yllättävän yleisiä ja etenkin uniapneassa on Suomessa alidiagnostiikkaa eivätkä hoitokäytännöt ole kovin kehittyneet.

Härmä ehdottaa myös, että lääkärit kiinnittäisivät työterveyshuollossa enemmän huomiota työvuorojen suunnitteluun osana ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa: kiertävätkö vuorot oikein ja kuinka ne tukevat työkyvyn ylläpitämistä.

- Asia on ajankohtainen sikäli, että työpaikoilla on melkoinen pula hyvistä työaikamalleista. Niitä saa nyt laatia paikallisesti, ja uuden työaikalain mahdollistamia joustoja aletaan vähitellen oppia hyödyntämään. Paikallistasolla pystytään sopimaan melkein mistä tahansa. Nämä asiat tulevat yhä useammin työterveyslääkäreitä vastaan, Härmä toteaa.

Toimivat ja terveet työajat -kirjaa voi tilata Työterveyslaitoksen julkaisumyynnistä, puh. 09-4747 2543.