Muuntokoulutuksen erillisvalinnat lainmukaisia Lääkäriliitto pitää yllättävänä oikeuskanslerin päätöstä
Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Hannu Halila on yllättynyt oikeuskansleri Paavo Nikulan päätöksestä, jonka mukaan sairaanhoitajien muuntokoulutusta koskevat erillisvalinnat ovat lainmukaisia.
- Päätöksen perusteluissa todetaan kuitenkin monessa kohdassa, että valintamenettelyyn liittyy tiettyjä epätasa-arvon piirteitä. Perusteluissa jopa todetaan, että kahteen valintakokeeseen osallistumismahdollisuus olisi ollut paras jättää toteuttamatta, mutta että tässä vaiheessa asiaan ei kuitenkaan ole käytännön edellytyksiä puuttua, Halila huomauttaa.
Halilan mielestä päätöksen tueksi esitetyistä perusteista olisi voinut vetää myös aivan päinvastaisen johtopäätöksen:
- Niiden nojalla olisi minusta aivan hyvin voinut päinvastoin todeta, että valintamenettely ei ole lain mukainen.
- Päätöksen perusteluista käy ilmi, että yliopistolain 18 pykälää rikotaan muutenkin laajalti. Yllättäen oikeuskansleri tämän perusteella edellyttää opetusministeriötä harkitsemaan lainmuutosta. Eivätkö lait ole tarkoitettu noudatettaviksi, Halila ihmettelee.
- Jos oikeuskansleri olisi todennut, että erillisvalinnat eivät ole lainmukaisia, saattoi hän pelätä 250:tä kantelua pääsykokeisiin ilmoittautuneilta, Halila sanoo.
Hänen mukaansa Lääkäriliitto aikoo jatkossa joka tapauksessa tarkkailla, täyttääkö muuntokoulutusohjelma sisällöltään ja erityisesti korvattavuuksien osalta EU:n lääkärikoulutusdirektiivin vaatimukset.
Tulkinta yliopistolain perusteluista
Oikeuskansleri Paavo Nikulan mukaan muuntokoulutusta koskevat erillisvalinnat Turussa ovat lainmukaisia. Koska valintaperusteita koskeva yliopistolain säännös on aiheuttanut tulkinnallisia erimielisyyksiä, olisi sen sanamuotoa Nikulan mielestä kuitenkin syytä tarkistaa.
Oikeuskanslerin päätöksen mukaan yliopistolakia voidaan tulkita niin, että samaan tutkintoon erilaisilla koulutustaustoilla hakeville voidaan järjestää erityyppisiä valintamenettelyjä. Nikulan mukaan tämä todetaan yliopistolakia koskevissa eduskunta-asiakirjoissa.
- Perusasia tässä on yliopistolain 18 pykälän 2 momentin tulkinta. Perusteluissa, jotka eduskunta hyväksyi, todetaan, että yliopistot voivat asettaa erilaisia pääsykokeita erilaisen koulutustaustan vuoksi. Tulkinta lähtee sieltä, Paavo Nikula sanoo.
Vaikka erillisvalintoja voidaan siis nähdäkseni puoltaa lainsäädäntöasiakirjojen perusteella, pidän selvänä, että hakijoiden ryhmittelyyn perustuvat valintamenettelyt eivät vaativuudeltaan saa asettaa hakijoita eriarvoiseen asemaan ja että valinnoissa hakijoita verrataan yhtäläisin perustein, päätöksessä todetaan.
Nikula toteaa erillisvalintojen olevan yliopistoissa hyvin yleisiä. Erillisvalintojen kautta hyväksytään 17 prosenttia kaikista opiskelupaikan vastaanottaneista.
Oikeuskanslerin päätöksen mukaan voidaan kuitenkin pitää eriarvoistavana sitä, että muuntokoulutukseen kelpoinen on ollut oikeutettu osallistumaan myös lääketieteellisen tiedekunnan normaalivalintaan.
Yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallisena voidaan pitää myös haastattelujen käyttöä muuntokoulutettavien valinnassa.
Nikulan mukaan haastattelun toimivuus ja merkitys on syytä selvittää normaalivalinnan ja muuntokoulutusvalinnan yhdenvertaisuutta silmällä pitäen. Hän kuitenkin huomauttaa haastattelujen ajoittuvan vasta pääsykokeen viime vaiheeseen: niiden takia koulutukseen valittavien joukosta putoaa pois 11 hakijaa.
Valintakokeessa parhaiten menestyneistä kutsutaan haastatteluun 36 hakijaa, joista muuntokoulutukseen otetaan 25.
Muuntokoulutuksen erillisvalinnoista oli tehty oikeuskanslerille kaikkiaan neljä kantelua.
