Ajan­kohtai­sta

Lääkärisopimus solmittiin – näin lääkärit kommentoivat

Lääkärilehti kysyi kolmelta lääkäriltä, mitä ajatuksia uusi Lääkärisopimus herättää.

Minna Pihlava
Kuvituskuva 1
Adobe/AOP

Miten kommentoit uutta Lääkärisopimusta, Terhi Savolainen?

Tiesin valtuuskunnan jäsenenä, että neuvottelut olivat olleet vaikeat, mutta tekstiä lukiessa vasta aloin ymmärtää, miten vaikeat. Sopimukseen sisältyy monta hyvää asiaa, mutta paljon myös karvaita pettymyksiä monelle meistä. Tärkeintä oli kuitenkin saada sopimus. Rivien välit paljastivat paljon siitä asetelmasta, mihin neuvottelijamme olivat joutuneet kevään mittaan.

Haluan lämpimästi kiittää neuvottelutiimiämme koko rankan kevään duunista ja siitä, että he tekivät meille parhaan mahdollisen sopimuksen tässä ajanhetkessä.

Yksi karvaista pettymyksistä on säännöllisen työajan sijoittelu. Vanhaan hyvään aikaan asiasta ei ollut tarpeen kirjata sopimukseen mitään. Nyt yhteiskunnan mennessä enemmän 24/7-suuntaan paine laajentaa myös julkisen terveydenhuollon "aukioloaikoja" on kasvanut nopeasti. Asia on kirjattu Marinin hallituksen hallitusohjelmaankin. Oli tiedossa, että asia tulee pöytään tällä neuvottelukierroksella - aika monta kierrosta sitä oli jo saatu siirrettyä.

Jos sopimukseen ei olisi päästy, mikään ei olisi rajoittanut työnantajia lääkärien säännöllisen työajan sijoittelussa.

Lääkärikuntaa jakaa vuorokausilevon toteutus. Päivystysjärjestelyt ympäri maata eivät olisi toimineet, jos vuodenvaihteessa voimaan tullut työaikalaki olisi koskenut meitä ilman mitään loivennuksia.

Suunta lääkärikyselyidenkin perusteella on hiljalleen kohti lyhyempiä päivystysvuoroja, ja tätä kohti olemme tämänkin sopimuksen myötä menossa.

Miten se vaikuttaa omaan työhösi?

Toimin akuuttilääkärinä ja meillä työvuorot perustuvat paikalliseen sopimukseen. Akuuttilääkäreiden työvuorot on jo erikoisalan alkuajoista lähtien mietitty lyhyemmiksi kuin perinteisillä aloilla, joten meille vuorokausilevon toteutus tarkoittaa korkeintaan pieniä muutoksia työvuoroihin.

Sen sijaan rooliini varapääluottamusmiehenä sopimus vaikuttaa paljon. Monessa klinikassa pitää miettiä päivystysjärjestelyt uusiksi. On mietittävä myös, mitä vastaamme, jos työnantaja alkaa ehdotella säännöllisen työajan käyttöä esimerkiksi iltavastaanottoihin.

Uusi sopimus sisältää erittäin paljon seurattavia asioita meille luottamusmiehille vielä pitkään, mutta etenkin nyt uutta sopimusta implementoitaessa on monenlaista läpikäytävää työnantajan edustajien kanssa.

Terhi Savolainen on akuuttilääketieteeseen erikoistuva lääkäri ja varapääluottamusmies Siun Sotessa.

Miten kommentoit uutta Lääkärisopimusta, Anna Siitonen?

Pääosin olen tyytyväinen. Palkankorotukset ovat linjassa muiden liittojen kanssa. Merkityksellisimpiä ovat työhyvinvointiin ja työaikoihin tulevat muutokset. Arkipyhälyhennykset paranivat, ja saimme palautumistauon ja toisen tauon pitkiin työrupeamiin.

Painetta työaikojen levittämiseen iltaan ja viikonloppuun on ollut pitkään. Sopimus antaa tälle nyt selkeät raamit. Työnantajalle jää nyt vähemmän tulkinnanvaraa sanamuodoista, esimerkiksi iltakorvauksen alkamisajasta.

Erikseen mainitaan, että työajan levittäminen ei koske päivystystä ja kiirevastaanottoa, mikä on erittäin tärkeää, kun uutta sopimusta aletaan soveltaa.

Työaikalain muutosten johdosta epäinhimillisen pitkät vuorot jäävät historiaan. Jo oli aikakin. Pelkona oli päivystyksen sitovuuden lisääntyminen erityisesti tietyillä sairaala-aloilla, mutta siihenkin saatiin rajoituksia. Terveyskeskuslääkäreitä saattaa kaihertaa, että kiky-tunnit poistuivat muilta kuntatyöntekijöiltä. Kun lääkäreiden työajat aiemmin yhtenäistettiin 38,25 viikkotyötuntiin, oli ajatuksena, että muutos on pysyvä. Tältä osin mitään yllätystä ei tullut.

Miten se vaikuttaa omaan työhösi?

Odotan nyt työnantajan avausta työaikojen levittämisestä. Sille on ollut painetta täälläkin.

Erityisesti on mietittävä, mitä palveluita on perusteltua tarjota iltaisin ja viikonloppuisin, kun tukipalveluita ei välttämättä ole käytettävissä. On huomioitava riittävä resursointi, sillä pelkkä päivällä tehtävän työn siirto iltaan tai viikonloppuun ei tuo lisää palveluita kuntalaisille.

Tampereen terveysasemien vastaanotoissa on käynnissä toimintamallimuutos, jossa painottuvat tiimityö ja uudet potilaskontaktimuodot. Paikallinen sopimuksemme täytyy ottaa tarkasteluun. Neuvotteluja on siis tiedossa.

Anna Siitonen on yleislääketieteen erikoislääkäri ja luottamusmies Tampereen kaupungilla.

Miten kommentoit uutta Lääkärisopimusta, Sari Silventoinen?

Tärkeintä oli saada Lääkärisopimus nyt valmiiksi, eikä jättää sitä syksyyn. Lopullista sopimusta en ole vielä nähnyt, mutta lukemani perustella siinä on niin hyviä kuin huonojakin asioita. Joidenkin asioiden kohdalla toivon yleiskirjeen ja lopullisen sopimuksen antavan lisätietoa.

Lue myös

Keskussairaalassa työskentelevänä erikoislääkärinä, joka tekee sekä työpaikka- että takapäivystystä, suurin huoli liittyi työaikalakiin. Toivoin Lääkärisopimuksen mahdollistavan paikallisen sopimisen, jossa otetaan huomioon resurssit ja päivystyksen rasittavuus. Nyt näyttää, että Lääkärisopimus sen mahdollistaa.

Meillä keskussairaaloiden naistentautien ylilääkäreillä on aktiivinen keskusteluryhmä, jossa uusi työaikalaki on puhuttanut paljon. Olemme myös kartoittaneet omien työntekijöidemme toiveita päivystysten kestosta. Nämä pohdinnat on viety Lääkäriliittoon tiedoksi, onneksi hyvä keskusteluyhteys on olemassa. Lääkärisopimuksen valmistuminen kuitenkin jännitti. Minulla ei ollut tarkkaa tietoa, miten vuorokausilepo tullaan sopimukseen kirjaamaan.

Miten se vaikuttaa omaan työhösi?

Lääkäreiden jaksamisesta pitää huolehtia aktiivisesti. On kiistatonta, että pitkät päivystysrupeamat vaikuttavat jaksamiseen, mutta on myös huomioitava päivystyskertojen määrä ja muita paikallisia tekijöitä. Yksiköissä, joissa päivystäjiä on vähän, päivystysten pilkkominen lisää päivystysten määrää, mikä saattaa kuormittaa jopa enemmän kuin pidempi työssäoloaika. Kuka meistä haluaa olla kesällä töissä joka toinen viikonloppu, kun muut lomailevat?

Omalla työpaikalla voidaan miettiä päivystyksen rasittavuuden lisäksi muita tekijöitä ja sopia yhdessä, miten päivystykset tehdään niin, että juuri siinä työpaikassa on mukavaa olla töissä.

Sari Silventoinen on ylilääkäri ja naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalassa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030