Ajan­kohtai­sta

Naisen tuoksu, ja miehen (pääkirjoitus SLL 30–32/2002)

Tuoksujen ja hajujen aistimisen on viime vuosina osoitettu ryydittävän ihmisen käyttäytymistä enemmän kuin aiemmin on uskottu. Tutkimushavaintojen sukupuolierot puolestaan vihjaavat siihen, että ihminen käyttäytyy partnerin valinnassaan ja seksuaalisesti eläimellisemmin kuin ehkä haluaa myöntääkään. Hajuaisti nimittäin ohjaa vahvasti kaikkien muiden eläinten elämänkulkua; sen merkkinä mm. tuntuva osa tumallisten solujen genomista (noin 4 %) rakentaa haistamisen valkuaisia (1). Eikä ihminen tässä ilmeisesti eroa eläimistä: feromonireseptorigeeni ilmentyy myös nenän limakalvoissa (2), ja PET-kuvantamisen avulla ihmisen aivojen on nähty reagoivan hajuihin sukupuolispesifisesti (3) ja osin tiedostamattomastikin (4). Käyttäytymisen säätelyn kannalta merkityksellistä lienee se, että vasteet näkyvät myös muilla kuin hajuaistin aivoalueilla, nimittäin hypotalamuksessa ja aivokuoressa (3,4).

Feromonit ovat viestimolekyylejä saman lajin kahden yksilön välillä; tämä viestintä johtaa molempia suosivaan käyttäytymiseen (5). Ihmisen feromonien olemassaolo lienee nyt jo varmaa, joskin niiden toimintatapa on edelleen kiistanalainen ja valtaosin tuntematon (5,6). Endokriiniset vasteet, erityisesti sukupuolihormonituotantoa säätelevällä akselilla hypotalamuksessa, ovat yksi ilmeinen feromonien vaikutuskohde (5). Kemiallisesti ja toiminnallisesti tarkimmin tunnetut ihmisen feromonit ovat rakenteeltaan steroidihormonien kaltaisia; niistä tutkituin, androstadienoni, on (tiedostetusti) hajuton (3,4).

Ihmisen feromonit toimivat. Kuukautiskierron alkupuoliskon aikaisesta kainalohiestä eristetyt, nuuhkitut hajuttomat yhdisteet aikaistavat naisten munasolun vapautumista edeltävää LH:n erityshuippua, kun taas kierron lopulla eristetty vastaava uute myöhentää sitä (7). Tuoreessa lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa arvioitiin synteettisen feromonin vaikutusta nuorten naisten seksuaaliseen käyttäytymiseen (8). Feromonin kemiallinen rakenne oli johdettu aiemmin toimivaksi osoittautuneesta, seksuaalisesti virkeiden heteroseksuaalisten naisten kainalohiestä uutetusta feromonista. Synteettinen feromoni lisättiin koehenkilöiden parfyymiin, ja se tehosi: yhdyntöjen lukumäärä, esileikkien kiihkeys ja treffien taajuus lisääntyivät merkitsevästi. Vaikutus oli sukupuolispesifinen, sillä miespartnerin aktiivisuutta feromoni ei muuttanut.

Sukupuoliero on havaittu myös aiemmin: naiset reagoivat androgeenien ja miehet estrogeenien kaltaisiin feromoneihin, vieläpä hypotalamuksen stimuloituvat tumakkeetkin eroavat naisilla ja miehillä (3). Miehen haju – tai tuoksu – saattaa ohjata naisen partnerin valintaakin. Vastikään julkaistun tutkimuksen mukaan naiset näet pitivät miellyttävimpänä sellaisen miehen hajua, jonka HLA-tyyppi muistutti sopivasti, ei liikaa eikä liian vähän, naisen isältään perimiä HLA-tyyppejä; äidin HLA-tyyppi ei vaikuttanut (9).

Ihmisen sosiaalinen ympäristö suosii näkö- ja kuulohavaintoja, ja ihminen on oppinut luottamaan ensisijaisesti näihin tarkkoihin aisteihinsa. Vaikka ihmisen hajuaistikin on sangen täsmällinen, monin tavoin keinotekoinen ympäristömme onnistuu varmasti hämäämään sitä enemmän. Sitä paitsi hajuaistimukset ja feromonien vaikutukset saattavat olla huomaamattoman atavistisia ja tiedostamattomia. Mutta sille joka haistaa ja tuntee feromonit, tuoksuva puutarha voi olla hedelmällinen, monisisältöinen ja aistillinen valtakunta, naisen tuoksun, tai miehen.

KIRJALLISUUTTA

1 Firestein S. How the olfactory system makes sense of scents. Nature 2001;413:211–8.

2 Rodriguez I, Greer CA, Mok MY, Mombaerts P. A putative pheromone receptor gene expressed in human olfactory mucosa. Nat Genet 2000;26:18–9.

3 Savic I, Berglund H, Gulyas B, Roland P. Smelling of odorous sex hormone-like compunds causes sex-differentiated hypothalamic activations in humans. Neuron 2001;31:512–4.

4 Jacob S, Kinnunen LH, Metz J, Cooper M, McClintock MK. Sustained human chemosignal unconsciously alters brain function. Neuroreport 2001;12:2391–4.

5 Kohl JV. Human pheromones: mammalian olfactory, genetic, neuronal, hormonal, and behavioral reciprocity and human sexuality. Advances in Human Behavior and Evolution. http://psych.lmu.edu/ahbe.htm

6 Meredith M. Human vomeronasal organ function: a critical review of best and worst cases. Chem Senses 2001;26:433–45.

7 Stern K, McClintock MK. Regulation of ovulation by human pheromones. Nature 1998;392:177–9.

8 McCoy NL, Pitino L. Pheromonal influences on sociosexual behavior in young women. Physiol Behav 2002;75:367–75.

9 Jacob S, McClintock M, Zelano B, Ober C. Paternally inherited HLA alleles are associated with women’s choice of male odor. Nat Genet 2002;30:175–9.

Pekka Leinonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030