Neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon palvelut ovat kohentuneet
THL:n tutkimus toi esille eroja palvelujen järjestämisessä sekä maakuntien sisällä että niiden välillä.
Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon palvelut ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna kehittyneet lainsäädännön suuntaisesti, toteaa THL.
Kuitenkin ainoastaan neljävuotiaan lapsen ja perheen laaja terveystarkastus järjestettiin kaikissa terveyskeskuksissa säädöksen mukaisesti. Kahdeksasluokkalaisen laajan terveystarkastuksen järjestämisessä oli seuranta-aikana tapahtunut heikkenemistä. Kuntien tehtävänä on ollut järjestää laajat terveystarkastukset vuodesta 2011 lähtien.
THL:n seurantatutkimuksessa selvitettiin äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon palvelujen tilaa vuosina 2016–2017. Tutkimukseen osallistui 92 prosenttia Manner-Suomen terveyskeskuksista.
Muiden määräaikaisten terveystarkastusten järjestämisessä oli puutteita enimmillään joka viidennessä terveyskeskuksessa.
Lapset ja perheet eivät ole yhdenvertasiessa asemassa
Osa terveyskeskuksista oli tehnyt omavaltaisia ja lyhytnäköisiä ratkaisuja kohdentaen määräaikaiset terveystarkastukset vain osalle tai ei kenellekään ikäluokan lapsista. Valtakunnallisesti tarkasteltuna lapset ja perheet eivät ole yhdenvertaisessa asemassa ehkäisevien palvelujen saannin suhteen.
Tutkimus toi esille eroja palvelujen järjestämisessä sekä maakuntien sisällä että niiden välillä. Maakunnista vain Etelä-Karjala järjesti kaikki äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon terveystarkastukset säädösten ja valtakunnallisten ohjeistusten mukaisesti. Koko maakunnalle palvelut tarjoava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Eksote tarjoaakin esimerkin edellä mainittujen palvelujen ja toimintojen yhtenäistämisestä.
Huolellisesti toteutetut määräaikaiset terveystarkastukset mahdollistavat ennaltaehkäisevän työn ja tuen tarpeiden tunnistamisen varhain sekä tuen kohdentamisen sitä tarvitseville. Terveystarkastusten lisäksi tarpeenmukainen yksilöllinen tuki on tärkeää. Terveyskeskuksista 90 prosenttia pystyi aina järjestämään tarvittavia lisäkäyntejä neuvolaan ja 76 prosenttia kouluterveydenhuoltoon.
Avun ja tuen viivästyminen voi johtaa korjaavien palvelujen lisääntyneeseen tarpeeseen. Laajojen terveystarkastusten potentiaalia ei ole saavutettu kaikissa terveyskeskuksissa. Niiden tarjoama mahdollisuus vanhempien ja koko perheen voimavarojen vahvistamiseen sekä hyvinvoinnin tukemiseen on osin jäänyt hyödyntämättä.
Kuva: Pixmac
