1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Onko kännykän terveyssovelluksista hyötyä vai haittaa?
Ajan­kohtai­sta

Onko kännykän terveyssovelluksista hyötyä vai haittaa?

Kaksi lääkäriä pohtii mobiilisovellusten hyödyllisyyttä ja haittoja BMJ:n debattikirjoituksessa.

Onko kännykän terveyssovelluksista hyötyä vai haittaa? Kuva 1 / 1

Terveystietoja mittaavat kännykkä- ja tablettisovellukset voivat parantaa väestön terveyttä. Toisaalta sovellusten hyödyistä ei ole riittävää näyttöä ja pahimmillaan ne voivat olla haitallisia. Näin kaksi lääkäriä kertoo kantansa BMJ:ssä julkaistussa debattikirjoituksessa.

Älypuhelimiin on nykyään saatavilla tuhansia terveyssovelluksia, jotka kannustavat esimerkiksi laihduttamiseen, liikunnan lisäämiseen tai unirytmin seuraamiseen. Osa sovelluksista on suunniteltu ohjaamaan potilaita esimerkiksi diabeteksen, astman tai korkean verenpaineen hoidossa.

Lisälaitteiden kanssa sovelluksia markkinoidaan myös verensokerin mittaukseen, sikiön sydänäänten kuunteluun tai jopa pulssioksimetrinä toimimiseen.

"Terveyshyötyjä väestölle"

Akuuttilääketieteen kliininen opettaja ja lääketieteellisiä sovelluksia arvioivan iMedicalApps-sivuston päätoimittaja Iltifat Husain sanoo, että sovellukset voivat kannustaa ihmisiä huolehtimaan paremmin terveydestään.

Perusterveydenhuollossa käytetään runsaasti aikaa elämäntapaneuvontaan, mutta tutkimusten perusteella potilaat eivät juuri muuta käyttäytymistään vastaanotolla saatujen neuvojen perusteella.

Muutaman tutkimuksen perusteella kännykkäsovellus voi toimia esimerkiksi painonpudotuksessa yhtä hyvin tai paremmin kuin verkkosivupohjainen tai kirjalliseen materiaaliin pohjautuva ohjaus.

Kännykät ovat aina mukana, ja esimerkiksi ruokailut on helpompi merkitä sovellukseen kuin paperilappusille. Myös monien liikuntasovellusten tieto askelmääristä tai fyysisestä aktiivisuudesta on pystytty tutkimuksissa todistamaan tarkaksi.

Husain muistuttaa silti, ettei suurinta osaa sovelluksista valvota mitenkään. Yhdysvalloissa FDA valvoo vain niitä sovelluksia, jotka muuntavat matkapuhelimen lääketieteelliseksi laitteeksi tai lääketieteellisen laitteen lisävarusteeksi.

Hän kannustaa lääkäreitä tutustumaan sovelluksiin ja suosittelemaan potilaille hyviksi havaittuja ohjelmia jo nyt, sillä tutkimustieto laahaa ymmärrettävästi perässä.

"Harmittomia ja hyödyttömiä"

Terveyssovellukset ovat pääasiassa harmittomia ja todennäköisesti hyödyttömiä, kirjoittaa puolestaan skotlantilainen yleislääkäri Des Spence.

Sovelluksia ei ole testattu luotettavasti ja niiden mittausmenetelmät voivat olla epäluotettavia.

Käyttäjät ovat pääasiassa perusterveitä nuoria aikuisia, joille mittaustiedot voivat aiheuttaa turhaa huolestumista. Tämä voi kuormittaa terveydenhuoltoa. Kaikkiaan vaarana on ylidiagnosointi ja liialliset tutkimukset.

Tulosten tulkinta on myös hankalaa, eikä käyttäjillä ole käsitystä, millainen on esimerkiksi sikiön sydänäänten normaali vaihtelu tai normaali happisaturaatio, hän kirjoittaa.

Maria van der Meer
Kuva: Panthermedia

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Potilaat eivät tule koronavirustartunnan pelossa hoitoon, vaikka pitäisi

Vakavien sairauksien vuoksi hoitoon hakeutuvien määrä on puolittunut HUS:ssa Meilahden sairaalan neurologian päivystyksessä.

Ajassa
Tartuntoja 2 487, kuolleita 40

Varmistettuja tapauksia on tullut 179 lisää.

Kommentti
Pullon henki menettämässä puhtiaan?

Oltaisiinko epidemian huippu jo saavuttamassa vastoin kaikkia ennusteita, pohtii Heikki Peltola.

Ajassa
Influenssakausi on ollut laimea

Merkittävää ylikuolleisuutta ei ole havaittu missään ikäryhmässä.

Blogi
Ainoa mitä pitää pelätä, on pelko itse

Alikersantti Rokan sanoin ”jos sie lähet juoksemaa, nii sie saat juossa Pohjalahel saakka”, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Ajassa
Milloin COVID-19-potilas lasketaan parantuneeksi?

HUS julkaisi ohjeita siitä, milloin eristys voidaan purkaa ja koska potilas voidaan todeta parantuneeksi.