Päivystykseen valuu se, mitä muualla ei hoideta
Päivystyksen ruuhkautuminen on usein seurausta muiden sektoreiden ontumisesta, kirjoittaa Maiju Welling Potilasvakuutuskeskuksen blogissa.
Päivystystä voi ajatella peilinä, joka kuvastaa sitä mitä terveydenhuollossamme ja yhteiskunnassamme muutoin tapahtuu, kirjoittaa Potilasvakuutuskeskuksen potilasturvallisuuslääkäri Maiju Welling blogissaan.
Wellingin mukaan viime vuoden alussa voimaan tulleet keskittämis- ja päivystysasetukset ovat vaikuttaneet päivystysten toimintaan ja rakenteellisia muutoksia tulee varmasti lisää myös tulevina vuosina.
Hänen listaa esimerkein, että päivystykset ruuhkautuvat usein muiden sektorien ontumisen vuoksi. Esimerkiksi kuntien päihdepalvelujen riittämättömyyden vuoksi päivystykset täyttyvät potilaista, jotka tulevat sinne vain "selviämään" tai kun työterveyshuolto ei toimi, niin päivystyksessä nähdään potilaita, joiden tulosyy on "A-todistus.".
Lisäksi pitkä jono terveyskeskuslääkärille ohjaa potilaita päivystykseen myös vähemmän akuuttien, joskin kiireellisten, vaivojen hoitoon.
Wellingin mukaan kohtuuttoman pitkät jonot ovat muun muassa turvallisuusriski. Jonottaessa joidenkin potilaiden tila voi edetä kriittiseksi. Vähemmän akuuttien vaivojen takia jonottavat vievät aikaa välitöntä hoitoa vaativilta. Jonojen kohtuullistaminen on tärkeää niin ammattilaisten jaksamisen, potilaiden ihmisarvoisen kohtelun kuin potilasturvallisuuden nimissä.
– Aiemmin mainitsemani esimerkit osoittavat, ettemme voi ajatella päivystyksiä pelkästään erillisenä terveydenhuollon toimintona. Päivystyksiämme ei saada kuntoon, jos niiden toimintaa ei tarkastella osana laajempia palveluverkostoja ja hoitoketjuja, hän kirjoittaa.
Apua tuo uusi valtakunnallinen päivystysapunumero 116 117, josta potilaat saavat ammattilaisilta neuvoja, jotta osaavat hakeutua asianmukaisiin yksiköihin hoitoon. Hätätilanteessa ensisijainen neuvo on soittaa numeroon 112.
Kuva: Sami Perttilä
