1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Pakolaisten kidutuskokemukset ovat yleisiä, mutta niiden tunnistaminen voi olla vaikeaa
Ajan­kohtai­sta

Pakolaisten kidutuskokemukset ovat yleisiä, mutta niiden tunnistaminen voi olla vaikeaa

Tutkijat vertasivat kidutettujen ja muita järkyttäviä kokemuksia kokeneiden miesten terveyttä ja hyvinvointia.

Pakolaisten kidutuskokemukset ovat yleisiä, mutta niiden tunnistaminen voi olla vaikeaa Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kidutuskokemukset ovat yleisiä, ja kidutus aiheuttaa vaikeita terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Ruotsin Punaisen Ristin korkeakoulun tutkimuksen (Garoff F ym. Eur J Public Health 5.4.2021) mukaan noin 27–35 prosenttia Suomeen ja Ruotsiin muuttaneista iranilais- ja irakilaistaustaisista miehistä oli kokenut kidutusta kotimaassaan.

Tutkijat vertasivat kidutettujen ja muita järkyttäviä kokemuksia kokeneiden miesten terveyttä ja hyvinvointia. Kidutuskokemukset ovat yhteydessä esimerkiksi ahdistus- ja masennusoireisiin sekä huonommaksi koettuun terveyteen ja elämänlaatuun.

– Tutkimuksemme mukaan kidutetut myös kokivat itsensä useammin yksinäisiksi, ja heillä oli enemmän syrjintäkokemuksia ja vammoja. Lisäksi he kokivat useammin epäluottamusta viranomaisiin, kertoo THL:n erikoistutkija Ferdinand Garoff tiedotteessa.

Hoito edellyttää moniammatillista lähestymistapaa

Kidutuskokemusten tunnistaminen voi olla vaikeaa. Joskus mielenterveysoireet voivat ilmaantua vasta myöhemmässä vaiheessa elämää.

Kidutettu voi kokea häpeää ja syyllisyyttä, ja hänen voi olla vaikea luottaa viranomaisiin tai terveydenhuollon ammattilaisiin, mikä voi vaikeuttaa avun hakemista.

Lue myös

– Koska kidutustrauma on hyvin erityinen ja voi aiheuttaa monentasoisia psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia ongelmia, tarvitaan sen hoidossa kokonaisvaltaista ja moniammatillista lähestymistapaa. Tämä palvelujärjestelmämme on tärkeää pystyä huomioimaan, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Anu Castaneda.

Tutkimusaineisto muodostui Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksen ja Lingköping-tutkimuksen aineistoista. Tutkimuksessa selvitettiin terveyteen, hyvinvointiin ja sosioekonomiseen asemaan liittyviä tekijöitä irakilais- tai iranilaistaustaisilla miehillä.

Tutkimustiedot kerättiin terveystarkastusten, haastatteluiden ja kyselylomakkeiden avulla.

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
THL:n Markku Tervahauta: On lääketieteen asiantuntijoiden tehtävä arvioida rokottamista, ei poliitikkojen

Tervahauta pitää hyvin epäasiallisena sitä, että epämääräisistä hallituslähteistä käsin maalitetaan julkisesti yhtä ihmistä.

Ajassa
Suomessa tutkituista näytteistä ei ole löydetty omikron-varianttia

Kaksi näytettä on tutkittu - toinen osoittautui sekvensoinnissa delta-variantiksi, toinen näyte tutkitaan vielä uudestaan, koska näytteen virusmäärä oli vähäinen.

Tieteessä
Neuroborrelioosin oireet, diagnostiikka ja hoito

Tauti oireilee useimmiten perifeeristen hermojen ja aivokalvojen tulehduksena.

Kommentti
Virheistä ei saa enää oppia kuin ennen

Potilasasiakirjojen tarkastusoikeus on elinehto hoitavan lääkärin ammatilliselle kehittymiselle, kirjoittaa Saku Pelttari.

Ajassa
Tämän vuoksi 50 koronapotilasta teho-osastoilla on tärkeä raja

Koronapotilaiden tehohoidon kansallista koordinointia johtava Matti Reinikainen kertoo tehohoidon tilanteesta.

Tieteessä
Sopivassa koronapotilaassa virus muuntuu

Muunnosten kehittymiseen ei tarvita vajaarokotettujen mannerta, vaan yksikin potilas voi riittää.