Pälve ehdottaa jopa metallinpaljastimia vastaanotoille

Joka kolmas suomalainen hoitaja on kokenut työssään fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa. Nimittelyn ja uhkailun kohteeksi oli joutunut kaksi kolmesta. Lääkäreistä reilu neljännes on kokenut selvää vaaraa työssään. Viime vuonna yksi lääkäri kuoli ja toinen vahingoittui hengenvaarallisesti työssään väkivallan seurauksena.

- Työnantajien on ryhdyttävä parantamaan terveydenhuollon työntekijöiden työturvallisuutta, vaati Valtakunnalliset Lääkäripäivät avannut Heikki Pälve.

Hän muistutti työturvallisuuslain edellyttävän työnantajan ryhtymistä toimenpiteisiin väkivallan uhan poistamiseks.

- Niin lääkäreiden kuin työnantajien tulee tarkistaa työpisteiden työturvallisuusasiat. Nykyisen järjestyslain mukaan henkilöön käyvää tarkistamista ei voi terveydenhuollon pisteissä toteuttaa - tällaiseksi katsotaan mm. ruumiintarkastus ja metallinpaljastimen käyttö. Meillä on kuitenkin terveydenhuollon työpisteitä, joissa tällainen toiminta on vähintään yhtä tarpeellista kuin tanssipaikoilla tai oikeussaleissa, joissa se on mahdollista. Lainmuutos on välttämätön. Se palvelee sekä meitä terveydenhuollon työntekijöitä että muita potilaita, korosti Pälve.

Hän myös vaati, että lääkäreiden vastaanottotiloihin tulee myös tehdä asialliset muutostyöt, jotta sekavien potilaiden äkilliset väkivallanteot voidaan välttää. Lääkärin työhuoneessa lääkärin selän takana tulee olla ovi, josta pääsee nopeasti karkuun. Vilkkaimmissa päivystyspisteissä ja levottomimmissa työpisteissä tulee olla ympärivuorokautinen vartija.

- Turvalliseen työympäristöön tulee investoida. Ei ole tärkeää opetella itsepuolustusta tai pippurisumutteen käyttöä. Väkivaltaan vastaaminen väkivallalla vain kiihdyttää tekijää ja vahvistaa hänen uskoaan, että häntä uhataan, Pälve totesi.

Asianomistajaksi järjestelmä?

Suunnitelmallisessa uhkailussa työnantajan ja poliisin puuttuminen asiaan olisi paikallaan, mutta ongelman muodostaa se, että kyseessä on asianomistajarikos. Uhri joutuu sangen vaativaan tehtävään puolustaessaan oikeuttaan häiriöttömään työhön ja yksityiselämään, sillä tutkintapyyntö ja kanteen ajaminen voi provosoida uhkailijaa.

- Työnantajan edustajalla tulisikin olla oikeus tehdä tutkintapyyntö työhön kohdistuneesta häirinnästä ja työntekijöiden uhkailemisesta. Lääkärin ja hoitajan työssä asianomistajaksi tulee voida katsoa terveydenhoitojärjestelmä, jota lääkäri tai hoitaja palvelee, Pälve ehdotti.

- Muutoin yksittäinen työntekijä joutuu ottamaan muidenkin puolesta paineet vastaan, vailla mitään tukea tai edes mainittavaa henkilökohtaista saavutettavaa. Odotettavissa voi olla itseen ja lapsiin kohdistuvan uhkailun lisääntymistä, vahingonteot omaisuudelle tai jatkuva kotihäirintä. Siksi lainmuutos on välttämätön! vaati Heikki Pälve.