Ajan­kohtai­sta

Palvelusetelikokeilut kirittäneet kunnallista ja yksityistä palveluntuotantoa

Valinnanvapaus ja palvelusetelikokeilut ovat saaneet positiivista palautetta asiakkailta ja myös kokeiluun lähteneiltä yksityisiltä palveluntuottajilta.

Ulla Toikkanen
Kuvituskuva 1

Palvelusetelikokeilun tavoitteina on löytää taloudellisesti tarkoituksenmukainen malli, joka loisi asiakkaille valinnanmahdollisuuksia ja samalla lisäisi yhdenvertaisuutta ja hoitoon pääsyä. Näin totesi perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko Palvelusetelikokeilun kärkihankekauden päätösseminaarissa.

Palvelusetelikokeilujen tulokset ovat olleet vaikuttamassa niiden yksityiskohtien hiontaan, mitä valinnanvapauslain uuteen versioon on kirjattu.

– Ensimmäistä kertaa Suomessa on tällaisessa mittakaavassa satsattu ihmisten valinnanmahdollisuuksien lisäämiseen niissä palveluissa, joissa kansalaiset mittaavat yhteiskunnan toimivuutta ja arvottavat suhdettaan hyvinvointiyhteiskuntaan, Saarikko sanoi.

Suomalaiset maksavat hoidosta muita pohjoismaalaisia enemmän

HUS:n tuleva toimitusjohtaja Juha Tuominen otti esiin sen, miten HUS:ssa palvelusetelit paikkaavat julkista saatavuusongelmaa, erityisesti kaihileikkauksissa.

– Tavoite ei ole ollut potilaan valinnanvapauden lisääminen, vaan oman toiminnan tukeminen. Näin vältyimme Valviran uhkasakolta, koska jonotilanne oli huono, Tuominen kuvasi.

Tuomisen mielestä valinnanvapaus on hyvä asia ja vääjäämättä tulossa.

Suomessa käytetään enemmän omaa rahaa hoitoihin kuin muissa Pohjoismaissa. Meillä 26 prosenttia hoitokuluista maksetaan omasta taskusta, muissa Pohjoismaissa luvut ovat noin 10 prosenttiyksikköä pienempiä.

Kanta-palvelut, laaturekisterit ja digitalisaatio tukevat valinnanvapautta tulevaisuudessa. Järjestäjän tulee olla suuri; jatkossa pienet kunnat eivät Tuomisen mielestää enää voi olla järjestämisvastuussa.

Kokeiluun kannatti lähteä

Paneelissa mukana olleiden palveluntuottajien yhteinen mielipide oli, että kokeiluun kannatti lähteä mukaan. Vaikka kokeilu ei liiketaloudellisesti olekaan ollut toistaiseksi kannattavaa, he näkevät kokeilun investoinniksi tulevaisuuteen.

Lue myös

Palvelujen saatavuus asiakkaiden kannalta on parantunut, ja palveluntuottajat ovat kehittäneet kokeilun myötä uudenlaisia palveluja. Merkittävää oli myös se, että palveluntuottajat kokivat päässeensä mukaan kansalliseen kehittämiseen.

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen totesi, että pelättyä asiakasryntäystä yksityiselle puolelle ei tullut, erikoissairaanhoidon tarve ei ole lisääntynyt ja päivystyskäynnit ovat vähentyneet.

Hänen mukaansa yksityinen ja julkinen sektori ovat lähentyneet toisiaan. Keskimäärin noin kuusi prosenttia on valinnut yksityisen sote-keskuksen, ja se on vähemmän kuin alun perin uumoiltiin.

Kuva: Panthermedia

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030