1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Peliriippuvuutta syytä seuloa työterveyshuollossa ja ikäkausitarkastuksissa?
    Peluurin projektipäällikkö Tapio Jaakkola toivoo myös lääkärien näkevän peliriippuvuuden kovat kasvot
Ajan­kohtai­sta 51-52/2007 vsk 62 s. 4722 - 4724

Peliriippuvuutta syytä seuloa työterveyshuollossa ja ikäkausitarkastuksissa?
Peluurin projektipäällikkö Tapio Jaakkola toivoo myös lääkärien näkevän peliriippuvuuden kovat kasvot

"Nyt on sitten pelattu melkein koko palkka taas", kirjoittaa nimimerkki internetin keskustelusivulla. Rahapeliriippuvuus on tavallisten ihmisten tavallinen tauti, jolla on vaikeita fyysisiä, psyykkisiä, taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia. Peluurin projektipäällikkö Tapio Jaakkola ehdottaakin peliriippuvuuden seulomista terveystarkastuksissa.

Pelin rahat, rahan pelit

Viisi suomalaista sadasta tunnustaa, että heillä on joko lievä peliongelma tai heidän on joskus aiemmin ollut vaikea hallita pelaamistaan.

Joka sadas suomalainen tunnistaa ja tunnustaa itsellään olevan uhkapeliongelma. Tämä pieni vähemmistö pelaa niin suurilla summilla, että he vastaavat kymmenesosasta kaikista Suomen pelikuluista.

Jaakkola sanoo myös peliriippuvuuden yleistyneen sitä tahtia, että niin julkisessa kuin yksityisessäkin terveydenhuollossa addiktiota tulisi osata sekä seuloa että hoitaa.

- Työterveyshuollon tarkastukset sekä keski-ikäisten ikäkausitarkastukset olisivat hyvä tilaisuus seulonnoille nykyisten alkoholi- ja tupakkariippuvuustestien tapaan. Jo parilla kysymyksellä pystyttäisiin havaitsemaan riski mahdolliseen rahapeliongelmaan. Mutta ennen kaikkea asia otettaisiin puheeksi, toivoo Tapio Jaakkola.

Peluuri auttaa

Jaakkolan mukaan peliaddiktio on vaietumpi kuin vaikkapa alkoholiongelma, vaikka sen haitat ihmisen lähipiirissä saattavat olla jopa vakavammat kuin juomisen.

Tukea on tarjolla anonyymisti, mutta kynnys riippuvuuden tunnustamiseen on yhä korkea.

Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys ja Fintoto rahoittavat A-klinikkasäätiön ja Sininauhaliiton tuottaman Peluurin auttavan puhelimen ja internetpalvelut. Vuosittain Peluurin tukihenkilöt vastaavat noin 2 000 puheluun ja verkkoneuvonnan kautta noin 250 yhteydenottoon.

- Huolestuttavaa on, että monet ongelmapelaajista ovat vähävaraisia ihmisiä, joiden toimeentulolle pelaaminen on merkittävä uhka, sanoo Tapio Jaakkola.

Vaikeasti peliriippuvainen jättää ruokaa ja lääkkeitä ostamatta, koska rahat kuluvat addiktioon, mistä koituu suoranaisia terveydellisiä ongelmia. Lääkärille ei tällaisista asioista helposti puhuta, eivätkä lääkärit useinkaan tule kysyneeksi.

Yleinen, mutta piilossa

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Stakesin viime keväänä teettämän kyselytutkimuksen mukaan pelatun rahamäärän osuus pelaajien tuloista on kasvanut neljän viime vuoden aikana. Vähintään kaksi kertaa kuussa pelaavat käyttävät peleihin keskimäärin 16,40 euroa viikossa. Kaikkiaan tämä ryhmä käyttää pelaamiseen noin 137 miljoonaa euroa kuukaudessa, mikä on 5,2 prosenttia heidän tuloistaan.

Väestökyselyn perusteella voidaan arvioida, että viisi prosenttia pelaajista pelaa noin puolet kaikesta pelatusta rahasta Suomessa.

Vaikka peliongelma johtaa usein velkakierteeseen, velkaantumista käsittelevissä tutkimuksissa tai tilastoissa peliriippuvuutta ei mainita syyksi ongelmiin. Ongelman yleistymisestä kertoo kuitenkin se, että väestökyselyn mukaan kaksi kolmannesta suomalaisista pitää peliriippuvuutta vakavana ongelmana Suomessa.

- Tutkimus osoittaa, että "kansan karttuisa käsi" tarkoittaa aika pientä joukkoa suomalaisista, jotka kartuttavat huomattavan osan peliyhtiöiden tuotoista, sanoo Tapio Jaakkola.

Oppiminen koukuttaa

Homo sapiensia kuvataan usein "leikkiväksi ihmiseksi", joka oppii uusia asioita parhaiten juuri leikin kautta. Pelaaminen on useimmista ihmisistä hauskaa, sillä se tarjoaa laumaeläimelle yhteisön, jännitystä ja riemua.

- Rahapelitkin ovat osa ihmisten rakastamaa peliä, johon liittyy myös voimakas addiktoitumisen mahdollisuus. Tiedämme, että toiset yksilöt ovat biologisista tai sosiaalisista syistä herkempiä kehittämään rahapelaamiseen riippuvuuden, sanoo Tapio Jaakkola.

Neljä viidesosan kaikesta pelirahasta pelaavat miehet. Valtaosa peliriippuvaisista on nuoria miehiä. Rahapeleihin koukkuun jäänyt nainen on useimmiten myöhäisessä keski-iässä.

- Jos karkeasti yleistää, nuoret miehet pelaavat jännityksen ja voittamisen halun vuoksi, keski-ikäiset naiset yksinäisyyttään tai elämänsä tyhjyyttä täyttääkseen, Jaakkola kertoo syistä.

- Terveydenhuollossa olisi kuitenkin tärkeä muistaa, että peliriippuvuus on usein vain yksi ongelma monien ongelmien vyyhdessä. Mielenterveysongelmat ja päihteet kuuluvat usein kuvaan, Jaakkola huomauttaa.

Pelaajien ikäraja 18 vuoteen?

Varsinkin nuoren ihmisen aivot ovat erityisen herkät - myös kehittämään toiminnallisen riippuvuuden. On havaittu, että nuorille ja naisille rahapeliongelma tai peliriippuvuus kehittyy nopeammin kuin muille. Siksi erityisesti nuoria tulisi varjella peliriippuvuuden kehittymiseltä.

- On ehdottoman tärkeää nostaa rahapelaamisen ikäraja 15 vuodesta 18 vuoteen. Suomessa pelaavat Euroopan nuorimmat rahapelien pelaajat, muistuttaa Tapio Jaakkola.

Erityisen ovela koukuttaja näyttää olevan nettipokeri. Internetpelit ovat aina käden ulottuvilla - ja niihin syntyy addiktio muita pelitapoja nopeammin. Voitot ja tappiot - ja niiden tuottamat mielihyvän tunteet ovat välittömiä ja siksi vaarallisia.

Tapio Jaakkola muistuttaa, että median luomat ihannoivat mielikuvat nuorista, rikastuneista nettipokerin pelaajista ovat valheellisia.

- Ainoita, jotka voittavat, ovat pelejä pyörittävät yritykset ja ammattipelurit! Viihdebisnes on maailman suurimpia teollisuudenhaaroja ja rahapelit sen tuottoisimpia osia, Jaakkola painottaa.

Viestejä internetin peliongelmaisten keskustelupalstalla

n "Tänään suljin sitten Paffin niin että minulle ei saa tulevaisuudessa avata uutta peliä. Olin tänään itsemurhan partaalla, mutta en uskalla sellaista tehdä. Sain ajan lääkärille jolle kerroin salaisuuteni (mieheni ei tiedä mitään touhuistani enkä hänelle uskalla kertoa)... Lääkäri kirjoitti minulle rauhoittavia lääkkeitä ja pisti lähetteen mielenterveystoimistoon."

n "Olen loppu, totaalisesti. Mieheni teki sen taas eilen. Olin iltavuorossa töissä, hän lomalla, meillä kouluikäisiä lapsia. Hän häipyi varastaen pojan syntymäpäivärahat, 80 e eikä ole sen jälkeen näkynyt. Hän aloitti taas pelaamisen."

Lue myös

n "Viimeksi viikonloppuna mies pelasi n. 100 euroa parissa tunnissa. Mä en keksi enää muuta syytä kuin itseni. Mä kait sit aiheutan hänelle syyn pelata, sanomalla väärän sanan tai kun mulla on tapana puhua asiat halki, ettei jää kaivelemaan. Sitä hän ei kestä... Oloni on tätä nykyä jokseenkin lamaantunut. Onneksi tiedän että meitä on muitakin, jotka kamppailevat läheisen peliongelman kanssa. Kai mulle on kehittynyt läheisriippuvuus kun en eroonkaan tuosta miehestä pääse..."

A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Pekka Heinälä:

Rahapeliriippuvuutta voi hoitaa kesyttäen

- Usein peliriippuvainen ihminen kokee hallitsemattomuuden tunteen liittyvän pelaamiseen. Peli ikään kuin vie mennessään. Terapiassa paneudutaankin oman käytöksen hallitsemisen opetteluun. Pelihimoa pyritään ikään kuin kesyttämään, kuvailee peliriippuvuuden hoitamista johtava ylilääkäri

Pekka Heinälä

A-klinikkasäätiöstä.

Peliriippuvuuksien hoito on Suomessa paljolti keskittynyt A-klinikoille ja A-klinikkasäätiön hallinnoimiin tukipalveluihin. Helsingissä esimerkiksi Rapeli tarjoaa yhteisöllistä avohoitoa, ja Peluuri puhelin- ja internet-tukipalvelua koko maahan. Tyynelän kuntoutuskeskus Pieksämäellä ja Kouvulan A-klinikka tarjoavat muutaman viikon katkaisuhoitoa.

- Tämän kaltaisesta toiminnallisesta riippuvuudesta irtautuminen vaatii sitkeyttä niin ihmiseltä itseltään kuin ammattiauttajiltakin. Vastuun ottaminen omasta toiminnasta on yksi edellytys toipumiselle, mutta vaikeuksia tuottavat peliriippuvuuteen usein kytkeytyvät muut ongelmat, kuten päihde- ja mielenterveysongelmat, Heinälä huomauttaa.

Hän soisi Tapio Jaakkolan tavoin, että työterveyshuollossa osattaisiin ja uskallettaisiin epäillä ja kysyä peliriippuvuuden mahdollisuutta moniongelmaisen asiakkaan kohdalla. Häpeä leijuu yhä liian raskaana peliriippuvuuden yllä. Ulla Järvi Pekka Heinälä sanoo, että rahapelien ikärajan nostaminen 18 vuoteen olisi hyvin tarpeellista.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona koettelee vanhuksia

Vanhukset ovat olleet eristyksissä kohta vuoden. Mitä heidän kunnostaan tiedetään?

Tiedepääkirjoitus
Sepelvaltimotaudin kajoavan hoidon asema on tarkentumassa

Toimenpidetekniikat ovat kehittyneet sekä kardiologiassa että kirurgiassa, sanoo Jari Laukkanen.

Pääkirjoitus
Lääkäri on kirjoittaja

Tärkeintä on, että viesti välittyy niille lukijoille, joille se on tarkoitettu, kirjoittavat Pertti Saloheimo ja Pertti Mustajoki.

Kolumni
Kuolemattomuuden kiirastuli

Harvempi enää kuoli suorilta jaloin, kirjoittaa Jani Kaaro.

Ajassa
Videorobotti vähentää koronapotilaita hoitavien altistumisriskiä

Elisan videorobotti on ollut lääkärien ja hoitajien apuna HUS:n Kirurgisessa sairaalassa.