Pfizerin koronarokote on läpimurto myös rokoteteknologiassa
Suomessa rokotukset voitaisiin aloittaa alkuvuodesta.
Uutinen Pfizerin ja Biontechin kehittämän koronarokotteen 90 prosentin tehosta on merkittävä paitsi koronarokotteen kehittämisen näkökulmasta, myös siksi, että kyseessä on ensimmäinen RNA-teknologiaan perustuva rokote, jonka tehosta on näyttöä.
– Tämä tarkoittaa sitä, että jos teknologia toimii koronan kohdalla, voidaan ajatella sen toimivan muillakin patogeeneilla. Tämä veisi harppauksin eteenpäin rokotetutkimusta ja -kehitystä, sanoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
Historiallisesti rokotteissa on käytetty inaktivoituja tai heikennettyjä kokonaisia viruksia. Seuraava askel kehityksessä on ollut viruksen tiettyjen osien käyttäminen.
– RNA-teknologian idea on, että rokotteessa ei ole mukana virusta, vaan viruksen geneettistä koodia, josta elimistön omat solut tuottavat viruksen osaa. Kun immuunijärjestelmä havaitsee sen elimistöön kuulumattomaksi, se muodostaa sille immuunivasteen, kertoo Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.
RNA-teknologia antaa mahdollisuuden reagoida tuleviin pandemioihin tai koronaviruksen muuntumiseen nopeammin.
– Jos virus mutatoi, rokotetta on helppo muuttaa vastaamaan mutatoitunutta kantaa, koska emäsjärjestystä pystytään helposti muuttamaan rokotteessa, Rämet kertoo.
Vielä on paljon kysymyksiä
Pfizerin rokotetutkimuksessa mukana olleesta 39000 ihmisen joukosta koronaan on sairastunut 94 henkilöä. Heistä valtaosa oli rokottamattomia. Laskennallisesti rokotteelle saatiin 90 prosentin teho.
– Teho on samaa luokkaa kuin tuhkarokkorokotteella, jolla teho on todella korkea. Influenssarokotteiden teho on parhaimmillaan 60 prosentin luokkaa, Nohynek kertoo.
Hän huomauttaa kuitenkin, että vielä ei ole julkistettu tehoestimaatin 95 prosentin luottamusväliä, joten ei tiedetä millä todennäköisyydellä rokotteen teho oikeasti on tämä.
Vielä ei myöskään tiedetä, miten rokote tehoaa eri ikäryhmissä ja lääketieteellisissä riskiryhmissä ja kuinka kauan sen teho säilyy. Sekin on epävarmaa, voiko rokotettu tartuttaa koronaa eteenpäin, vaikkei itse sairastuisi.
Merkkejä isoista turvallisuushuolista ei toistaiseksi ole havaittu.
– Tiedämme, että Pziferin rokote aiheuttaa aika voimakkaan paikallisen turvotus-, kuumotus- ja punoitusreaktion, johon saattaa liittyä kuumepiikki. Reaktio on kuitenkin hoidettavissa kuumelääkkeillä ja ohimenevä, Nohynek kertoo.
Rokote saadaan melko varmasti
Mika Rämet pitää nyt jo hyvin todennäköisenä, että koronaan saadaan tehokas rokote.
– Oletus on, että myös useat muista nyt pitkällä olevista rokotteista osoittautuvat tehokkaiksi. Nyt on nähty, että rokotteilla pystytään ehkäisemään COVID-19-tartuntoja, Rämet sanoo.
Faasi 3 -vaiheeseen on ehtinyt tähän mennessä 11 koronarokotetta, joissa käytetään useita erilaisia teknologioita.
– Modernan RNA-rokote on aika pitkällä, ja sen tehotietoja myös odotetaan tämän vuoden puolella, samoin AstraZenecan rokotteen tietoja, Nohynek kertoo.
Pfizer on ilmoittanut toimittavansa myyntilupahakemuksen EU:n ja Yhdysvaltain lääkeviranomaisille ensi viikolla. Rokote saattaa tulla myyntiin jo tämän vuoden puolella.
Suomi hankkii koronarokotteensa osana EU:n yhteishankintaa. Nohynek arvioi, että Suomessa voitaisiin päästä aloittamaan rokotukset alkuvuodesta.
11.11.2020 klo 11.00 on lisätty juttuun rokotteen toisen kehittäjäyrityksen Biontechin nimi.
