• Tuomas Keränen

Pienikin istumisen vähentäminen päivässä tuo terveyshyötyjä

Jo 20 minuuttia vähemmän istumista päivässä ylläpitää terveyttä ja lihasmassaa, osoittaa tutkimus.

Pienikin istumisen vähentäminen päivässä tuo terveyshyötyjä Kuva 1 / 1

Vuoden seurantajakson aikana istuntaa vähentäneillä valtimonkovettumataudin riskiin yhteydessä olevan apoB/apoA-1 -suhde parani, selviää Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta. Lisäksi istumista vähentäneillä paastoverensokeri laski hieman ja jalkojen lihasmassa säilyi muuttumattomana.

Tutkimukseen osallistui 133 pienten lasten vanhempaa. Toimistotyötä tekevät osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai neuvontaa istunnan vähentämiseksi työssä ja vapaa-ajalla. Päivittäisen istunnan määrää mitattiin kiihtyvyysanturilla. Anturin mittausten perusteella osallistujat istuivat työajalla 5,6 tuntia päivässä ja vapaa-ajalla 3,8 tuntia päivässä.

Neuvontaa saaneet osallistujat istuivat 21 minuuttia vähemmän vapaa-ajalla. He olivat myös hieman aktiivisempia ja tauottivat istumistaan päivittäin enemmän. Seurantajakson lopulla neuvontaa saaneet istuivat 8 minuuttia lähtötasoa vähemmän, kun kontrolliryhmän istumisaika lisääntyi hieman. Kontrolliryhmällä tämä näkyi jalkojen lihasmassan pienentymisenä. Lihasmassa pieneni noin puoli prosenttia.

Tutkija, liikuntatieteiden tohtori Arto Pesolan mukaan tulosten valossa neuvonnan avulla on mahdollista vaikuttaa kiireistä elämänvaihetta elävien ihmisten istumisaikaan.

– Vaikka vaikutus pieneni vuoden seurannan aikana, oli neuvonta tehokas ennaltaehkäisemään istumisen lisääntymistä. Suurin osa istumisen vähentämisestä tapahtui vapaa-ajalla, jolloin istumista oli jo valmiiksi vähemmän. Tämä saattaa kuvata työajan kiireellisyyttä sekä sitä, että yksilölle kohdennettu neuvonta on riittämätön muuttamaan työn vaatimaa istumista ainakin miehillä. Sen sijaan vapaa-aika voi tarjota perheen kanssa mielekästä aktiivista tekemistä, sekä ympäristön, jossa istumisen vähentäminen on mahdollista, hän sanoo tiedotteessa.

Liiallinen istuminen on yhdistetty aikuistyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä ennenaikaiseen kuolleisuuteen.

Kuva: Fotolia

Lisää aiheesta

Kestävän kehityksen lääketiede: yhdenvertaisuutta tutkitun tiedon keinoin
Miksi terveyshyötyä ei seurata?
Miksi terveyshyötyä ei seurata?

Kirjoittajat
Tuomas Keränen

Lisää aiheesta

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Kommentti
Pitää huomata ja haluta

– Moni meistä voi vaikuttaa vanhuksen kohtaloon, kirjoittaa Heidi Wikström.

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Ajassa
Kuntodoping jää helposti huomaamatta

Kuntodoping on tuttu ilmiö myös lapsettomuusongelmista kärsivien pariskuntien kanssa työskentelevälle naistentautien erikoislääkäri Varpu Rannalle.

Liitossa
Kenen kuuluu maksaa Kanta-palveluista?

Yksi Lääkäriliiton eduskuntavaalitavoitteista on siirtää Kanta-palveluiden käyttö­kustannukset valtiolle.

Pääkirjoitus
Hoivakotiin kuuluu lääkäri

Pitääkö huonokuntoisen ja muistisairaan ikäihmisen lähteä hoivakodista terveysasemalle päästäkseen lääkäriin? kysyy Pekka Nykänen.

Liitossa
Vastaanotto kuuluu potilaalle

– Tilastointi on järkevää vain, jos dataa käytetään toiminnan kehittämiseen, kirjoittaa Katri Männikkö.

Tieteessä
Akuutin umpilisäketulehduksen hoidossa tarvitaan tarkempia diagnooseja

Varjoainetehosteisella tietokonetomografiatutkimuksella saavutettiin erinomainen diagnostinen tarkkuus riippumatta radiologin kokemuksesta.