Rajoitustoimet pidentävät koronaepidemian kestoa
Epidemian hidastus ja tartuntahuipun madallus mahdollistavat terveydenhuollon kapasiteetin riittävyyden.
Ihmisten välisiä kontakteja rajoittamalla voidaan vaikuttaa sekä koronavirusepidemian kestoon että päivittäisten tartuntojen määrään, selviää THL:n ja Turun yliopiston mallinnuksista.
– Ilman rajoitustoimia kukin tartunnan saanut voisi tartuttaa keskimäärin 2,2 uutta henkilöä. Kun edellä mainitut rajoitukset ovat päällä, lukema laskee 1,8:aan, sanoo tiedotteessa professori Kari Auranen Turun yliopistosta.
Tällä viikolla ilmoitetut lisärajoitukset laskevat Aurasen mukaan lukua edelleen.
Hallituksen poikkeusolojen takia asettamilla linjauksilla epidemian kulkua on mahdollista hidastaa, mutta samalla sen kesto voi pidetä huomattavasti. Ilman rajoitustoimia epidemian arveltiin kestävän Suomessa noin kolme kuukautta.
– On tärkeää hidastaa epidemian kulkua ja madaltaa tartuntahuippua, jotta terveydenhuollon kapasiteetti riittää vakavasti sairastuneiden hoitamiseen. Valtaosa sairastaa taudin lieväoireisena kotona, mutta osa sairastuneista voi tarvita sairaalahoitoa, sanoo THL:n ylilääkäri Tuija Leino.
Aurasen mukaan koulujen sulkeminen edesauttaa epidemia hidastumisesta sekä vähentää jonkin verran ikääntyneiden tartuntoja.
– Ikääntyneiden tartuntojen vähentäminen eri keinoin on tärkeää, koska koronavirus voi aiheuttaa etenkin heille vakavamman taudin, joka voi vaatia sairaalahoitoa, täydentää Auranen.
THL:n ja Turun yliopiston mallinnus toteutettiin dynaamisella niin sanotulla SEIR-mallilla (altis-tarttunut-tartuttava-immuuni). Vastaavia malleja käytetään yleisesti, kun arvioidaan erilaisten interventioiden vaikutuksia epidemioihin.
