1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Rokote vähensi lasten vesirokkotartuntoja
Ajan­kohtai­sta

Rokote vähensi lasten vesirokkotartuntoja

Tuhkarokkotapausten määrä kasvoi, vesikauhulle altistuminen yleistyi, ja puutiaiset aiheuttivat harmia.

Rokote vähensi lasten vesirokkotartuntoja Kuva 1 / 1

Tartuntatautien tilanne Suomessa on vakaa, tiedottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin viime vuonna 453 vesirokkoviruksen aiheuttamaa vakavaa vesirokko- ja vyöruusutapausta, mikä vastaa viime vuosien tasoa. Tartunnoista 42 prosenttia todettiin yli 65-vuotiailla ja vain kuusi prosenttia alle 5-vuotiailla.

Vesirokkorokote otettiin kansalliseen rokotusohjelmaan syksyllä 2017. Sen ansiosta viruksen kierto väestössä on vähentynyt, ja tämä näkyy jo selvästi vesirokon vuoksi tehtyjen terveyspalvelukäyntien määrässä.

Asiat käyvät ilmi THL:n tartuntatautirekisterin tiedoista.

Alkuvaiheessa rokotetta on tarjottu kaikille lapsille 11-vuotiaisiin saakka.

Tuhkarokkoa hiukan aiempaa enemmän

Suomessa todettiin viime vuonna 16 tuhkarokkotapausta. Määrä kasvoi edellisvuodesta, jolloin tapauksia todettiin 11.

Kasvu heijastelee Euroopan ja maailman epidemiatilannetta.

Ulkomailta tuodut tuhkarokkotapaukset levisivät lähinnä perhepiirissä. Suurin riski taudin laajemmalle leviämiselle oli Pohjanmaalla, missä matalan rokotuskattavuuden alueella sairastui rokottamaton lapsi.

Torjuntatoimien ansiosta epidemialta kuitenkin vältyttiin.

Rabies tarttuu eläinkontakteissa ulkomailla

Vesikauhulle eli rabiekselle altistutaan yleensä ulkomailla. Altistustilanteiden määrä on lisääntynyt viime vuosina.

Viime vuonna rabiekselle altistuneita oli 71, joista 32 altistui Thaimaassa, 13 Indonesiassa ja loput muissa maissa. Yli kolmasosa altistumisista oli koiranpuremia.

Myös kissat, apinat, hevoset ja lepakot voivat tartuttaa tautia. Paras tapa ehkäistä tartunta on välttää ulkomaanmatkalla eläinten, varsinkin koirien, kissojen ja apinoiden koskettamista.

Puutiaisaivotulehdus yleistyi Lohjanjärven lounaisosassa

Tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin viime vuonna 79 puutiaisaivotulehdustapausta, mikä on lähes yhtä paljon kuin edellisvuonna. Määrä on ollut kasvussa jo useamman vuoden.

Lue myös

Tartunnat todettiin pääosin tunnetuilla riskialueilla, mutta selvää kasvua havaittiin rajatulla alueella Lohjanjärven lounaisosassa. Alue otettiin tänä vuonna mukaan kansalliseen rokotusohjelmaan.

Antibioottiresistenssi on kasvava ongelma

Antibiooteille erittäin vastustuskykyisten enterobakteerien määrä lisääntyi viime vuonna yli 50 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tapauksia todettiin viime vuonna 73.

Myös vankomysiinille vastustuskykyisiä enterokokkibakteereja todettiin enemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. Molemmat hankalasti hoidettavat bakteerit ovat kuitenkin vielä harvinaisia Suomessa.

Kuva: Fotolia

Kirjoittajat
Heli Väyrynen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääketieteen monitaiturit

Suomessa on yli 2 300 vähintään kahden erikoisalan lääkäriä, mutta mikä saa hankkimaan niitä jopa neljä?

Pääkirjoitus
Edelleen vahva vaikuttaja

Yhteiskunnan kiihtyvä muutosvauhti siivittää Lääkäriliiton toimintaa tänäkin vuonna, kirjoittaa puheenjohtaja Tuula Rajaniemi.

Ajassa
Ehtiikö terveyskeskuslääkäri tutkia?

Myyrmäen terveysasemalla työskentelevä Tuire Saloranta tekee myös tutkimusta.

Ajassa
Tuhkarokosta geenisaksiin – vuoden 2019 merkittäviä lääketieteellisiä havaintoja

Pyysimme joukkoa lääkäreitä nimeämään merkittävimmän lääketieteellisen havainnon vuodelta 2019.

Ajassa
Sotea valmistelevien valtionavustusten haku alkaa

Sosiaali ja terveysministeriö myöntää 190 miljoonaa euroa kuntien yhteishankkeisiin.

Ajassa
Viiden tähden koulutuspaikassa asioita ei hoideta vasemmalla kädellä

Perusturvayhtymä Karviaisen johtava ylilääkäri Mikko Purhonen vastaan­otti palkinnon Lääkäri 2020 -tapahtumassa Helsingissä.