Sairaanhoitopiirit hoitojonoja purkamaan Varsinais-Suomi aikoo ehtiä paljon jo tänä vuonna
Hoitojonojen purku valtioneuvoston myöntämän avustuksen turvin on alkamassa sairaanhoitopiireissä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä jonoja puretaan jo tämän vuoden puolella usealla eri mallilla, kuten kilpailuttamalla, sisäisellä yrittäjyydellä, alihankintaostona ja perinteisenä lisätyönä.
Tarjouspyyntöjä jonojen purkamisesta ovat tehneet monet muutkin sairaanhoitopiirit.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on pyytänyt tarjouksia ortopedisistä leikkauksista vajaalta kymmeneltä yksityiseltä ja julkiselta palveluntuottajalta. Myös ensi vuonna tehtävät kaihileikkaukset aiotaan kilpailuttaa.
- Olemme halunneet lähteä jonojen purkamisessa nopeasti liikkeelle. Meillä on esimerkiksi kehitetty kahdeksi kuukaudeksi kokeiluluontoisesti sisäinen yrittäjyysmalli kaihileikkauksiin ja magneettikuvauksiin. Kaihileikkauksia varten meillä on tiimi, joka tekee ylitöinä kymmenen leikkausta viikossa, kertoo sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén.
Jonoa magneettikuvauksiin puretaan samanlaisella mallilla. Ennen joulua ehditään Lindénin mukaan tehdä 250 ylimääräistä magneettikuvausta ylityöajalla, eli iltaisin ja viikonloppuisin. Kaihileikkauksiin ja magneettikuvauksiin on räätälöity erillinen urakka-toimenpidekorvaus.
Ylimääräisiä kaihileikkauksia tehdään myös Turunmaan sairaalassa alihankintaostomallilla. Yksityinen ammatinharjoittaja tulee tekemään leikkaukset sairaalan leikkaussalissa, muu henkilökunta on sairaalan omaa väkeä.
Ylimääräisiä sydänleikkauksia ja pallolaajennuksia Varsinais-Suomessa tehdään perinteisellä lisätyömallilla, koska aiemmin solmittu erityisvirkaehtosopimus on voimassa. Psykiatrian ja neurologian jonoja lyhennetään palkkaamalla lisää henkilökuntaa.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin jonot ovat Lindénin mukaan lyhyemmät kuin maassa keskimäärin. Jonottajat ja hoidon varauksessa olevat mukaan lukien sairaanhoitopiirissä on jonossa noin 10 000 potilasta.
Pohjois-Karjala pyysi tarjouksia jo alkukesästä
Tarjouksia ovat pyytäneet lukuisat muutkin sairaanhoitopiirit. Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri oli asialla jo alkukesästä, kun jononpurkurahasta vasta alettiin puhua.
- Ajattelimme olla ensimmäisten joukossa, kun kohta kaikki olisivat pyytämässä tarjouksia, kertoo johtajaylilääkäri Pertti Palomäki.
Tarjouksia pyydettiin yhdeltä sairaanhoitopiiriltä, Coxasta, Ortonista ja yksityiseltä lääkäriasemalta. Tarjouspyyntö koski vain ortopedisia leikkauksia. Tarjoukset ovat edelleen voimassa, mutta piirissä ei ole vielä päätetty, ostetaanko leikkaukset ulkopuolelta vai tehdäänkö ne itse.
- Valtioneuvoston päätös tuli vasta lokakuussa ja sen jälkeen kävimme neuvottelut kuntien kanssa, jotka ovat kaikki lähdössä mukaan talkoisiin. Nyt selvittelemme, mitä voimme tehdä itse, mitä hankkia muualta, Palomäki sanoo.
Pohjois-Karjalassa suurin osa jononpurkurahasta käytetään erityyppisiin ortopedisiin leikkauksiin. Jonoja suunnitellaan purettavaksi myös kaihikirurgiassa sekä fysiatrian ja neurologian poliklinikalla ja psykiatrialla. Erilaisia leikkaustoimenpiteitä piirissä odottaa kaikkiaan noin 5 000 potilasta. Toimenpiteitä tehdään vuodessa kaikkiaan noin 15 000.
Lappi on jo kilpailuttanut
Lapin sairaanhoitopiiri kilpailutti muun muassa kaihileikkauksia, sterilisaatioita, nivelen tähystysleikkauksia, gastroskopioita ja kolonoskopioita. Palveluntuottajatkin on jo valittu, ja jononpurku on käynnistymässä marraskuun loppuun mennessä.
- Meillä on pitkät kaihijonot ja omassa talossa vain yksi operatööri vakituisesti kaihia leikkaamassa, joten kilpailutimme 300 kaihileikkausta, johtajaylilääkäri Eva Salomaa kertoo.
Kaihileikkauksista pyydettiin tarjoukset Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriltä sekä neljältä yksityiseltä palveluntuottajalta Tamperetta ja Kuopiota myöten. Leikkausten tekijäksi valikoitui Oulun Diakonissalaitos. Muita leikkauksia ostetaan mm. sairaala Lapponialta Kemijärveltä ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä.
Polven ja lonkan tekonivelleikkauksia, sappi- ja tyräleikkauksia Lapin sairaanhoitopiiri tekee itse lisätyönä, 80 leikkausta kutakin. Lisätyönä puretaan myös polikliinisiä jonoja.
Piirissä on ollut pisimmät, yli vuoden mittaiset jonot tekonivel-, kaihi- ja sterilisaatioleikkauksiin.
Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri pyysi tarjoukset Helsingin, Tampereen ja oman alueensa yksityisiltä palveluntuottajilta sekä useammalta sairaanhoitopiiriltä. Tarjouspyyntö koski erilaisia leikkauksia sekä kurkku-, nenä- ja korvatautien hoitoa. Tarjouskilpailu päättyi lokakuun lopussa, mutta päätöksiä ei ole vielä tehty.
Polikliinisen toiminnan jonot Päijät-Häme aikoo hoitaa itse toiminnallisin järjestelyin tai lisätyönä. Varsinaisessa leikkausjonossa on hallintoylilääkäri Martti Taljan mukaan noin 6 200 potilasta. Piirissä tehdään vuodessa noin 16 000 toimenpidettä.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri käyttää suurimman osan jononpurkurahasta leikkauksiin. Lyhkileikkauksia aiotaan tehdä 850 ja muita leikkauksia 300, joista satakunta keinonivelleikkausta.
Sisätaudeissa raha käytetään kardiologiaan ja gastroenterologiaan. Esimerkiksi sepelvaltimoiden varjoainekuvauksia tehdään lähes 200 ja pallolaajennuksia kuutisenkymmentä. Kaihileikkauksia suunnitellaan tehtäväksi vajaat 300.
- Jonot puretaan valtaosin omana työnä. Rahalla palkataan jonkin verran lisää henkilökuntaa ja tehokkuutta pyritään lisäämään töitä järjestelmällä. Osaksi jonot hoidetaan myös ylitöinä, sanoo johtajaylilääkäri Lauri Nuutinen.
Leikkausta odottaa piirissä noin 10 000 potilasta, joista osalle on jo annettu leikkausaika, osalle ei. Hoitoa odottaa Nuutisen mukaan kaikkiaan noin 14 000 sellaista potilasta, joista lähete on tullut, mutta hoitoa ei ole vielä annettu eikä potilaalle ole vielä varattu aikaa.
Vakauttaminen leimaa jononpurkua Pohjois-Savossa
Pohjois-Savossa jononpurkua leimaa sairaanhoitopiirin meneillään oleva talouden vakauttamisohjelma.
- Vakautusohjelman vuoksi on määrätty, että elektiivistä toimintaa lakkautetaan ja siinä pidetään taukoa keväällä ja kesälomien aikana. Jononpurkurahalla palkataan väkeä päiväaikaiseen työhön näiden taukojen ajaksi, kertoo sairaanhoitopiriin johtajaylilääkäri Jorma Penttinen.
Jonoja puretaan jonkin verran myös lisätyönä.
Myös Pohjois-Savossa jononpurkuprojektin painopistealueita ovat kaihileikkaukset ja ortopediset leikkaukset. Sairaanhoitopiirissä on jonossa yhteensä noin 10 000 potilasta, joista kaihipotilaita on 2 500 ja ortopedisia potilaita 2 300.
Lastenpsykiatriaan sairaanhoitopiiri perustaa jalkautuvan työryhmän, joka vie hoitoa kotiin. Toiveena on, että mm. odotusaika osastolle lyhenisi, kun osa apua tarvitsevista lapsista pystyttäisiin hoitamaan kotona. Jalkautuvalla työskentelytavalla pyritään myös lyhentämään osastohoidon kokonaiskestoa.
Pohjois-Savoon on tullut myös jononpurkuun liittyviä tarjouspyyntöjä muista sairaanhoitopiireistä.
- Meillä on ortopedian leikkauskapasiteettia esimerkiksi Tarinan sairaalassa. Kun omilla kunnilla ei ole rahaa käyttää tätä mahdollisuutta, niin on mahdollista, että voisimme tarjota sitä muille. Toinen vaihtoehto on, että salit ovat tyhjillään ja henkilökunta lomautettu. Tämä on raadollinen realiteetti, Penttinen toteaa.
