1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Sata puhelua päivässä
Ajan­kohtai­sta 7/2020 vsk 75 s. 384 - 385

Sata puhelua päivässä

Vaikeinta korona­viruksen hoidossa oli viestintä, sanoo Lapin infektioylilääkäri Markku Broas.

Sata puhelua päivässä Kuva 1 / 1 Kuva: Jouni Porsanger

Suomen ensimmäisen uuden koronavirustapauksen (2019-nCoV) hoito sujui niin hyvin, ettei Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas keksi mitään parannettavaa vastaisen varalle.

Lapin keskussairaalan infektioiden torjuntayksikön yhteistyö sekä Inarin kunnan että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kanssa toimi erinomaisesti.

– Uusi tartuntatauti, jonka luonnetta ei tunneta, on työmme keskiössä. Meidän pitää olla varautuneita tällaisen taudin torjumiseen, ettei se pääse leviämään yhteiskunnassamme, Broas sanoo.

Vuoden vaihteen jälkeen Kiinasta tulleet uutiset viruksesta tuntuivat Lapissa ensin kovin kaukaisilta.

– Mutta tammikuun puolivälin jälkeen ilmeni, että tämä voi koskettaa meitä nopeasti. Lapissa käy vuosittain 50 000 kiinalaista matkailijaa ja pelkästään helmikuussa 15 000.

Riskiarvion pohjalta infektioiden torjuntayksikkö laati ohjeet tartunnan havaitsemiseksi, hoitamiseksi ja jatkotartuntojen estämiseksi. Ohjeet lähetettiin kaikkiin Lapin terveydenhuollon yksiköihin 22. tammikuuta.

– Tämä tapahtui samoihin aikoihin THL:n ohjeiden valmistumisen kanssa.

Ensimmäinen epäily tuli jo 23. tammikuuta, mutta se osoittautui negatiiviseksi. Seuraava löytyi 28. tammikuuta ja osoittautui positiiviseksi seuraavana päivänä.

Työt jatkuivat sen jälkeen rutiinilla.

– Pääsimme tekemään työtä, jonka osaamme.

Joistakin altistuneista oli tiedossa vain nimimerkki

Työ altistuneiden löytämiseksi alkoi. THL:n kanssa linjattiin yhdessä, että tartuntatautilain mukaisesti altistuneiden osalta on tärkeää estää lisätartuntojen mahdollisuus. Niiden välttämiseksi tavoitetut altistuneet asetettiin karanteeniin.

Altistuneet olivat osallistuneet samaan matkailutapahtumaan Ivalon Saariselällä.

– Yhteistyö Inarin kunnan ja johtajaylilääkäri Outi Liisanantin kanssa sujui erinomaisen hyvin. Saimme organisoitua nopeasti altistuneiden etsimiset ja karanteenien järjestämiset.

Altistuneiden löytyminen osoittautui kuitenkin haasteelliseksi. Varaukset matkailutapahtumaan oli tehty lähinnä etunimillä ja nimimerkeillä. Osalla oli puhelintietoja ja sähköposteja.

Lähes kaikki altistuneet olivat ulkomaisia matkailijoita, mutta joukossa oli suomalaisiakin. Neljä altistunutta jäi tavoittamatta. Nimimerkeistä päätellen kyse oli ulkomaalaisista.

"Hallitsemme kyllä perustyön"

Broas kokee, että kaikkein vaikeinta prosessissa oli viestintä.

– Hallitsemme kyllä perustyön, mutta toinen asia oli se hurja mediakohu. Mietimme, miten me hallitsemme viestinnän.

Hän pitää medialle tiedottamista tärkeänä, jotta ihmiset saavat asiallista ja oikeaa tietoa, ettei synny spekulaatioita ja huhuja.

– Tässä onnistuimme ihan hyvin. Pääosin uutisointi on ollut asiallista.

Kun altistuneita alettiin jäljittää 29. tammikuuta, Broasin aika ei tahtonut riittää.

Lue myös

– Minulle tuli varmaan sata puhelua medialta sen päivän aikana. Niihin ei pystytty vastaamaan, vaan järjestimme tiedotustilaisuuksia. Yritimme keskittyä altistuneiden tavoittamiseen.

Viruksen saaman mediahuomion Broas kokee suureksi siihen nähden, mikä on taudin tämänhetkinen merkitys.

Todellinen kuolleisuus on vielä arvoitus

Potilas, 32-vuotias nainen, oli koko ajan hyväkuntoinen, ja hänet on kotiutettu.

– Hänellä ei ollut lääketieteellisesti merkittävää tautia. Normaalioloissa tällainen hengitystieinfektio olisi hoitunut kotihoidossa.

Broas muistuttaa, että diagnosoidut tapaukset maailmalla ovat vain jäävuoren huippu.

– Todellisten sairastuneiden määrän täytyy olla merkittävästi suurempi, jopa kymmenkertainen.

Jos diagnosoitujen ryhmässä kuolleisuus on kahden prosentin luokkaa, kaikilla sairastuneilla se on todennäköisesti matalampi.

– Jos matematiikka olisi helppoa, tässä kuolleisuus lähenisi influenssakuolleisuutta. Toisaalta me emme vielä tiedä. Tauti on uusi ja tuntematon.

Kirjoittajat
Heli Väyrynen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Emerade-adrenaliinikynät pitää palauttaa apteekkiin

Kaikki kynät eivät ole toimineet ensimmäisellä yrityksellä.

Ajassa
Koronaviruksen nimi maailmalla: SARS-CoV-2

Lyhennettä käyttävät esimerkiksi Euroopan tautikeskus ECDC ja Yhdysvaltain tartuntatautivirasto CDC, mutta THL ei.

Kommentti
Lääkäreitä ei viedä kuin pässiä narussa

Lääkärien pitää päättää lääketieteellisistä asioista, kirjoittaa Heidi Wikström.

Ajassa
Koronavirus leviää Italiassa

Tilannetta arvioidaan tänään maanantaina EU:n tartuntatautiasiantuntijoiden kesken.

Ajassa
Influenssaepidemian huippu on vasta edessä

Pohjois-Karjalassa epidemia jyllää jo.

Ajassa
Toivo T. Salmi sai palkinnon elämäntyöstään

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa työskennellyt Salmi teki elämäntyönsä lasten syövän hoidon parissa.