Siirtyykö EU:n lääkeviraston töitä Suomeen?
Euroopan lääkevirasto (EMA) siirtynee Brexitin jälkeen Lontoosta muualle.
Muun muassa Tanska on virallisesti ilmoittanut, että se olisi halukas ottamaan Euroopan lääkeviraston, kertoo ylijohtaja Kirsi Varhila STM:stä.
EMA koordinoi lääkevalvonnan yhteistyötä Euroopassa. Britannialla on ollut suuri rooli EU:n lääkevalvonnassa, ja maan lääkevirasto on toiminut läheisessä yhteistyössä EMA:n kanssa. Varhilan mukaan britit ovat saaneet lisäarvoa siitä, että EMA sijaitsee Lontoossa.
Hän toteaa, että Tanska ja eräät muutkin maat ovat ilmoittaneet lisäävänsä vakansseja omiin lääkevirastoihinsa. Siten he varautuvat Brexitin jälkeen Britannian lääkevirastolta mahdollisesti vapautuvan työmäärän uudelleenjakoon.
Britannia on tuottanut EMA:lle lääkkeiden myyntilupa-arviointeja ja tarkastuksia suhteessa enemmän kuin mikään muu maa. Fimean osaamista EMA on ostanut erilaisissa raportointi- ja tarkastustoiminnoissa.
Brexit – mahdollisuus Suomelle ja Fimealle
Suurin osa EMA:n tehtävistä kilpailutetaan. Fimea kilpailee uusien myyntilupien raportointi- ja rinnakkaisraportointitehtävistä ja niiden jälkeen tulevista dokumentaation muutoksista. Fimea on myös mukana kilpailuissa, jotka koskevat EMA:n kautta annettavaa tieteellistä neuvontaa lääkekehityksen eri vaiheissa, lääkkeiden tarkastustoimintaa ja haittavaikutusten EU:n laajuista raportointia.
Fimea saa näitä tehtäviä osoittamalla asiantuntemustaan, tuottamalla laadukkaita arviointeja ja olemalla luotettava yhteistyökumppani.
– Fimealla on hyvät mahdollisuudet saada näitä tehtäviä, kunhan satsataan vielä enemmän osaamiseen ja resursseihin, mainitsee Fimean ylijohtaja Sinikka Rajaniemi.
Hänen mukaansa Fimean strategisena osaamisalueena ovat mm. biologiset lääkkeet, joiden osuus EMA:n kautta koordinoitavista myyntilupiin liittyvistä tehtävistä ja muista töistä on jatkuvasti kasvamassa.
– Fimealla olisi hyvä mahdollisuus osallistua hallitusohjelman tavoitteisiin työpaikkojen lisäämisestä. Fimea voisi rekrytoida monipaikkaisena virastona työntekijöitä niin Kuopioon, Helsinkiin kuin myös Turkuun, Ouluun ja Tampereelle. Jos Brexit tulisi voimaan 2019–2020, uusien työntekijöiden rekrytointi pitäisi aloittaa pian, Rajaniemi toteaa.
Resurssit ja alueellistamispäätös rajoittavat
Fimealla on vahva tahtotila tulla kansainvälisesti yhtä vaikuttavaksi lääkeviranomaiseksi kuin muiden Pohjoismaiden viranomaiset.
– On todennäköistä, että piakkoin EMA ei enää anna uusia tehtäviä Britannialle entiseen tapaan, joten muiden virastojen on oltava valmiina ottamaan enemmän tehtäviä vastaan, kertoo Rajaniemi.
Varhila mainitsee, että Fimean resurssit ja sitä koskeva alueellistamispäätös rajoittavat tällä hetkellä mahdollisuuksia kilpailla EMA:n kautta tulevista tehtävistä.
EMA:n toimeksiantojen korvaukset muodostavat merkittävän osan kansallisten lääkevirastojen budjeteista. EMA maksaa nykyään eniten palkkioita Britannian, Ruotsin ja Tanskan lääkevirastoille, jotka ovat Fimeaa suurempia.
