1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Suomessa aletaan tutkia koronavirusepidemian vaikutusta syöpäpotilaisiin
Ajan­kohtai­sta

Suomessa aletaan tutkia koronavirusepidemian vaikutusta syöpäpotilaisiin

Monikeskustutkimuksessa selvitetään, miten koronavirustartunta vaikuttaa syöpien diagnosointiin, syöpähoitojen aloittamiseen, annettuihin syöpähoitoihin, niiden haittavaikutuksiin sekä potilaiden elämänlaatuun ja elinaikaan.

Suomessa aletaan tutkia koronavirusepidemian vaikutusta syöpäpotilaisiin Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Suomen yliopistosairaaloiden laajassa yhteistutkimuksessa seurataan koronavirusepidemian vaikutuksia syöpäpotilaisiin ja heidän syöpähoitoihinsa viiden vuoden ajan.

Laajassa monikeskustutkimuksessa selvitetään, miten potilaiden sairastama oireeton tai oireinen koronavirustartunta vaikuttaa syöpien diagnosointiin, syöpähoitojen aloittamiseen, annettuihin syöpähoitoihin, niiden haittavaikutuksiin sekä potilaiden elämänlaatuun ja elinaikaan.

Koronavirustartunnan saaneiden syöpäpotilaiden tilannetta verrataan potilaisiin, joilla ei ole todettu koronavirustartuntaa. Lisäksi tietoja heidän tilanteestaan verrataan aineistoon ennen ja jälkeen epidemian.

Tutkimuksen avulla saadaan tietoa poikkeustilanteiden vaikutuksista pitkäaikaissairaiden hoitoon.

– Vastaavia tilanteita saattaa tulla jatkossakin. Olemme jo nähneet, että koronaepidemiasta on ollut kerrannaisvaikutuksia niin hoitoihin kuin tutkimukseenkin, kertoo tutkimuksesta vastaava professori ja ylilääkäri Sirpa Leppä Helsingin yliopistosta ja HUS:sta tiedotteen mukaan.

Tutkimuksen toisena kansallisena päätutkijana toimii HUS:n Syöpäkeskuksen vs. tutkimusjohtaja Peeter Karihtala.

Potilaita seurataan vuoden 2025 loppuun saakka

Tutkimukseen otetaan kaiken kaikkiaan 800 potilasta, jotka sairastavat rintasyöpää, suolistosyöpää, lymfoomaa tai levinnyttä ei-pienisoluista keuhkosyöpää. Lisäksi mukaan otetaan levinnyttä syöpää sairastavia potilaita, joille suunnitellaan immuno-onkologisia hoitoja. Potilaiden seuranta jatkuu vuoden 2025 loppuun saakka.

Lue myös

Potilailta otetaan laboratorionäytteitä ja heille tehdään elämänlaatukysely ennen hoidon aloittamista sekä kolmen ja kuuden kuukauden kuluttua hoidon aloittamisesta. Potilaiden hoitotiedot kerätään sairauskertomuksista.

Tutkimuksessa on myös translationaalinen osio, jossa perustutkimuksen havaintoja hyödynnetään tautien toteamisessa ja hoidossa. Tässä osiossa selvitetään potilaiden geneettisten ominaisuuksien, veren välittäjäaineiden ja suoliston mikrobiomin yhteyttä koronavirustartunnan vaikeusasteeseen ja syövän hoitotuloksiin.

Tutkimuksessa ovat mukana HUS:n Syöpäkeskuksen lisäksi syöpätautien klinikat Tampereen yliopistollisesta sairaalasta, Turun yliopistollisesta keskussairaalasta, Oulun yliopistollisesta sairaalasta ja Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

Kirjoittajat
Hertta Vierula

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Kuvat menevät Kantaan vasta osassa maata

Kattava arkistointi tuo käyttöön vertailukuvat ja auttaa välttämään turhia tutkimuksia.

Kolumni
Infektiolääkärin uudenvuodentoive

Saan rokotteen ja uskon, että se on mahdollisuus lopettaa pandemia, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Uutta koronavirusmuunnosta löydetty Helsingissä yli 20 ihmiseltä

– Nykyiset tartuntaketjut ovat selvillä, sanoo johtava asiantuntija Niina Ikonen THL:stä.

Ajassa
Maud Kuistilan palkinto Kaisu Pitkälälle

Vuoden 2021 Maud Kuistilan palkinnon saa tänään Helsingin yliopiston yleislääketieteen professori Kaisu Pitkälä.

Ajassa
Valvira ja aluehallintovirastot määrittelivät sote-valvonnan painopisteet

Valvontaviranomaisten työ painottuu tänä vuonna vanhuspalveluihin, hoitoon pääsyyn perusterveydenhuollossa, lastensuojelun sijaishuoltoon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

Tieteessä
Tyypin 2 diabeteksen hoitoa tehostetaan yksilöllisten tavoitteiden mukaan

Korkeampi HbA1c-taso ja korkeampi ikä lisäsivät insuliinihoidon aloittamisen todennäköisyyttä.