Ajan­kohtai­sta

Tartuntojen määrä laskee, mutta varpaillaan on oltava edelleen

Suurin osa HUS-alueen karanteeniin laitetuista altistuneista on ollut alakouluikäisiä ja 20–39 -vuotiaita.

Anne Seppänen
Kuvituskuva 1
Adobe/AOP

Koronarajoitukset ja myös tiukka keskustelu, jota liikkumisrajoituksista muutamia viikkoja sitten käytiin, ovat tepsineet ja tartuntojen määrä on lähtenyt laskuun.

– Rajoitustoimenpiteille on saatu vastetta, sanoo HUS:n infektiolääkäri, apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen.

Maanantaina Terveyden ja hyvinvoinnin laitos raportoi 156 uutta koronatartuntaa.

Hän näkee, että olisi realismia pysytellä edelleen varpaillaan. Rajoituksia ei tulisi purkaa liian nopeasti. Yhden rajoituksen purkamisen jälkeen Ruotsalainen seuraisi tilannetta kaksi viikkoa, jotta nähtäisiin lähtevätkö tapausmäärät nousuun tai pysähtyykö laskutrendi.

– Kun etenemme maltillisesti, ennakoivasti ja asteittain, voimme päästä hyvään lopputulokseen. Tämä tarkoittaa sitä, että edelleen lähikontaktit on minimoitava ja liikkuvuutta rajoitettava. Jokaisen pitää tehdä oma osuutensa.

Ruotsalainen näkee, että rokottaminen on tie ulos pandemiasta, yhdessä edelleen jatkettavien rajoitustoimien, sekä turvavälien, maskien käytön ja käsihygienian kanssa.

– Kesällä lähikontaktien väheneminen kesälomien takia antaa mahdollisuuden viime kesää vastaavaan tilanteeseen. Pitää kuitenkin muistaa, ettei viime kesäkään ollut normaali, vaan kokoontumis- ja yleisötilaisuuksien rajoitukset olivat voimassa eikä ulkomaanmatkoja tehty, hän sanoo.

Keskustelu toi kriisitietoisuutta

Koronatapausten määrä on laskenut siitä saakka, kun HUS-alueella julistettiin poikkeusolot viikolla 10. Tuolloin tartuntoja todettiin viikossa 3100. Tästä reilun kuukauden jälkeen viikolla 14 tartuntamäärät olivat puolittuneet 1500:n.

– Laskevasta suunnasta huolimatta HUS-alue on edelleen reippaasti leviämisvaiheessa. Optimismia tuo kuitenkin se, että olemme menossa oikeaan suuntaan. Tavoite on painaa tautitapaukset mahdollisimman alas, eli toukokuun loppuun mennessä epidemian perustasolle, Ruotsalainen sanoo.

Epävarmuutta tilanteeseen tuo se, että pääsiäisen jälkeen testeissä on käyty aiempaa vähemmän.

Muutamia viikkoja sitten käyty tiukka keskustelu liikkumisrajoituksista ja maskivelvoitteesta oli Ruotsalaisen mielestä tärkeä ja tarpeellinen, vaikka kumpaakaan ei saatu säädettyä.

– Keskustelu toi ihmisille kriisitietoisuutta epidemiatilanteen vakavuudesta. Sillä on ollut vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen, Ruotsalainen näkee.

– Tärkeintä on ollut se, että saimme poikkeusolojen julistamisen myötä yhtäaikaisesti monta eri rajoitustoimenpidettä käyttöön lähikontaktien ja liikkuvuuden vähentämiseksi. Kaikilla rajoituksilla yhdessä on ollut suurin voima.

Virusvariantit vaikeuttavat torjuntaa

Tammikuusta alkaen HUS-alueella on viikoittain laitettu karanteeniin noin 5600–6800 altistunutta. Yli 10 henkilön joukkoaltistumisia on viikoittain ollut 130-170, joista suurin osa peruskouluissa ja päiväkodeissa.

Lue myös

– Poikkeusolojen aikana karanteeniin laitetuista altistuneista liki 30 prosenttia on ollut 6–11–vuotiaita eli alakoululaisia. Herkemmin tarttuvat virusvariantit leviävät kaikissa ikäryhmissä. Meillä on ollut myös päiväkotiryppäitä, joissa useita lapsia on sairastunut, Ruotsalainen kertoo.

Ennen poikkeusoloja 20–39–vuotiaat sairastuivat ja altistuivat ikäryhmistä eniten, mutta rajoitustoimenpiteiden kuten ravintoloiden sulkemisen myötä tämän ryhmän altistumiset ovat vähentyneet.

Virusvariantit tekevät epidemian torjumisesta vaikeampaa. Tieto siitä, miten rokotteet estävät varianttien aiheuttamia tartuntoja ja taudin leviämistä, tarkentuu vähitellen.

Ruotsalainen näkee, että toistaiseksi maskeista ei pidä luopua, vaikka olisi saanut molemmat rokotteet. Epidemian sammumiseen tarvitaan väestössä noin 80 prosentin rokotuspeittävyys ja tämän saavuttaminen menee todennäköisesti pitkälle syksyyn.

Juttuun on lisätty maanantain koronaluvut kello 12.23.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030