THL kehittää kuntoutuksen puutteellista tietopohjaa

THL:n Kuntoutuksen tietopohja –hankkeen tavoitteena on laatia suositukset toimintakyvyn arvioinnista osana kuntoutusprosessia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on aloittanut uuden Kuntoutuksen tietopohja –hankkeen.

Sen tavoitteena on laatia suositukset, miten toimintakykyä arvioidaan osana kuntoutusprosessia.

THL:n mukaan yhtenäisemmistä tiedoista hyötyisivät monet. Erikoistutkija, Kuntoutuksen tietopohja -hankkeen projektipäällikkö Heli Valkeinen THL:sta kertoo, että asiakkaan kannalta kyse on tasa-arvoisesta kohtelusta.

– Kuntoutuksen laatu ei saisi riippua asuinpaikasta, vaan meillä pitäisi olla tietoa, miten asiakkaan toimintakykyä arvioidaan ja mitkä kuntoutuksen menetelmät toimivat parhaiten. Päättäjät taas tarvitsevat tietoa palvelujen suunnitteluun ja kustannusten arviointiin, hän sanoo tiedotteessa.

Hankkeen tavoitteena on myös laatia suositukset, miten kerätystä tiedosta saa hyödynnettävää indikaattoritietoa.

– Pyydämme lähiaikoina monia kuntoutusalan organisaatioita mukaan yhteistyöhön. Mitä kattavammin saamme osaamista mukaan, sitä isomman harppauksen pääsemme eteenpäin, Valkeinen kuvaa tiedotteen mukaan.

Suomessa kukaan ei tiedä kattavasti, miten ihmiset yleensä päätyvät kuntoutukseen, millaista se on, kauanko se kestää ja saavutetaanko sillä haluttuja tuloksia.

Suurin ongelma liittyy toimintakykytietoon. Järjestelmistä puuttuu tieto, millainen henkilön toimintakyky oli ennen kuntoutusta ja sen jälkeen.

Erilaiset kirjauskäytännöt seurannan esteenä

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmiin kertyy vain murto-osa kaikesta Suomessa tehtävästä kuntoutuksesta.

Tieto asiakkaan toimintakyvystä kerätään vaihtelevilla mittareilla ja kirjataan asiakas- ja potilastietoihin kirjavasti vapaana tekstinä ja numeroina. Yhteistä rakennetta ei ole, joten eri puolilla kerätty ja kirjattu tieto ei ole yhteismitallista, eikä muiden käytettävissä. Yhteismitallisen tiedon puute estää vertailutiedon tuottamisen.

THL:n erikoistutkija Heidi Anttila mainitsee, että vertailutiedon avulla voidaan seurata kuntoutuksen laatua ja vaikuttavuutta.

– Tämä onnistuu, kun sosiaali- ja terveydenhuollossa käytetään yhteisesti sovittuja mittareita ja kerätään tieto yhteisesti sovittuina ajankohtina, jotka on sovitettu asiakkaiden kuntoutumisen prosesseihin, Anttila toteaa tiedotteessa.

Kuva: Panthermedia