1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. THL kehittää kuntoutuksen puutteellista tietopohjaa
Ajan­kohtai­sta

THL kehittää kuntoutuksen puutteellista tietopohjaa

THL:n Kuntoutuksen tietopohja –hankkeen tavoitteena on laatia suositukset toimintakyvyn arvioinnista osana kuntoutusprosessia.

THL kehittää kuntoutuksen puutteellista tietopohjaa Kuva 1 / 1

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on aloittanut uuden Kuntoutuksen tietopohja –hankkeen.

Sen tavoitteena on laatia suositukset, miten toimintakykyä arvioidaan osana kuntoutusprosessia.

THL:n mukaan yhtenäisemmistä tiedoista hyötyisivät monet. Erikoistutkija, Kuntoutuksen tietopohja -hankkeen projektipäällikkö Heli Valkeinen THL:sta kertoo, että asiakkaan kannalta kyse on tasa-arvoisesta kohtelusta.

– Kuntoutuksen laatu ei saisi riippua asuinpaikasta, vaan meillä pitäisi olla tietoa, miten asiakkaan toimintakykyä arvioidaan ja mitkä kuntoutuksen menetelmät toimivat parhaiten. Päättäjät taas tarvitsevat tietoa palvelujen suunnitteluun ja kustannusten arviointiin, hän sanoo tiedotteessa.

Hankkeen tavoitteena on myös laatia suositukset, miten kerätystä tiedosta saa hyödynnettävää indikaattoritietoa.

– Pyydämme lähiaikoina monia kuntoutusalan organisaatioita mukaan yhteistyöhön. Mitä kattavammin saamme osaamista mukaan, sitä isomman harppauksen pääsemme eteenpäin, Valkeinen kuvaa tiedotteen mukaan.

Suomessa kukaan ei tiedä kattavasti, miten ihmiset yleensä päätyvät kuntoutukseen, millaista se on, kauanko se kestää ja saavutetaanko sillä haluttuja tuloksia.

Suurin ongelma liittyy toimintakykytietoon. Järjestelmistä puuttuu tieto, millainen henkilön toimintakyky oli ennen kuntoutusta ja sen jälkeen.

Erilaiset kirjauskäytännöt seurannan esteenä

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmiin kertyy vain murto-osa kaikesta Suomessa tehtävästä kuntoutuksesta.

Lue myös

Tieto asiakkaan toimintakyvystä kerätään vaihtelevilla mittareilla ja kirjataan asiakas- ja potilastietoihin kirjavasti vapaana tekstinä ja numeroina. Yhteistä rakennetta ei ole, joten eri puolilla kerätty ja kirjattu tieto ei ole yhteismitallista, eikä muiden käytettävissä. Yhteismitallisen tiedon puute estää vertailutiedon tuottamisen.

THL:n erikoistutkija Heidi Anttila mainitsee, että vertailutiedon avulla voidaan seurata kuntoutuksen laatua ja vaikuttavuutta.

– Tämä onnistuu, kun sosiaali- ja terveydenhuollossa käytetään yhteisesti sovittuja mittareita ja kerätään tieto yhteisesti sovittuina ajankohtina, jotka on sovitettu asiakkaiden kuntoutumisen prosesseihin, Anttila toteaa tiedotteessa.

Kuva: Panthermedia

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Marina Erhola ehdolla Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän johtoon

Erhola työskentelee tällä hetkellä THL:n ylijohtajana ja varapääjohtajana.

Ajassa
Synlabin operatiivinen johtaja on vahvoilla Eksoten johtoon

Rekrytointia valmisteleva työryhmä esittää Eksoten uudeksi toimitusjohtajaksi Timo Sakselaa.

Ajassa
Legionella voi tarttua mullastakin

THL tehostaisi suojautumista legionellaa vastaan.

Kommentti
Vähien tietojen varassa

– Valitettavasti maailmamme eivät kohdanneet riittävästi, kirjoittaa Heidi Wikström Jemenistä.

Ajassa
Rokote vähensi lasten vesirokkotartuntoja

Tuhkarokkotapausten määrä kasvoi, vesikauhulle altistuminen yleistyi, ja puutiaiset aiheuttivat harmia.

Ajassa
Xeljanz-lääkkeen (tofasitinibi) käyttöön rajoituksia

Suositus on voimassa keuhkoveritulppariskin selvityksen ajan.