Ajan­kohtai­sta

THL selvittää yksilöllistä alttiutta sairastua vaikeaan koronavirusinfektioon

Kansallisella tutkimuksella halutaan selvittää miten perimä ja elintavat vaikuttavat vaikean koronavirusinfektion syntyyn.

Tuomas Keränen
Kuvituskuva 1
Jussi Helttunen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos aloittaa kansallisen tutkimuksen, jonka tavoitteena on selvittää perimän ja elintapojen vaikutus vaikean koronavirusinfektion syntyyn.

Tutkijat selvittävät, miten koronavirusinfektio etenee erilaisilla ihmisillä ja millaisia oireita se aiheuttaa.

Tuloksia voidaan hyödyntää myöhemmin koronaviruksen aiheuttaman taudin hoidon ja ennaltaehkäisevien toimien suunnittelussa.

– Ensimmäisiä tuloksia odotetaan olevan käytettävissä jo tämän epidemian aikana varsinkin, jos se torjuntatoimien ansiosta pitkittyy kestoltaan. Ennen kehitteillä olevien koronarokotteiden laajamittaista käyttöä on todennäköistä, että koronaepidemia nostaa aika ajoin päätään ja näissä tapauksissa voidaan viimeistään tietoa soveltaa, kertoo tiedotteessa THL:n genomiikka ja biopankki -yksikön päällikkö, tutkimusprofessori Markus Perola, joka johtaa myös tutkimusta.

Tutkimukseen kutsutaan pääasiassa sairaalahoitoon joutuvia henkilöitä, joilla epäillään tai joilla on todettu koronavirustartunta. Myös lievemmin sairastuneita kutsutaan mukaan.

Tärkeää selvittää miksi jotkut sairastuvat

Koronavirustaudissa on havaittu alustavien havaintojen perusteella, että sairastumiseen ja oireisiin voivat vaikuttaa erilaiset yksilölliset ominaisuudet, kuten ikä, sukupuoli, elintavat, perussairaudet ja lääkitys. Aiempien tutkimusten pohjalta tiedetään, että jotkin infektiotaudit tarttuvat muun muassa geneettisten erojen johdosta toisiin ihmisiin helpommin kuin toisiin.

Koronavirusinfektiolle ovat herkkiä etenkin kroonisesti sairaat ja ikäihmiset, mutta näidenkin ryhmien sisällä on suurta vaihtelua.

– On erittäin tärkeää selvittää, miksi jotkut sairastuvat vaikeaan koronavirustautiin. Se voi auttaa tulevaisuudessa resurssien kohdistamisessa taudille herkkien ihmisten suojelemiseksi, Markus Perola kertoo.

Lue myös

THL:n tavoitteena on saada tutkimukseen yli 3 000 ihmistä. Tutkittavilta kerätään tietoja yleisesti terveydentilasta ja elintavoista. Tutkimuksessa hyödynnetään myös sairaalassa sairauden hoidossa kerättyjä mittaustietoja. Paikallisten biopankkien kanssa yhteistyössä tehty näytteenkeräys on alkanut osassa maata.

Perimän vaikutusta aiotaan tutkia DNA-näytteessä geenikartoitusmenetelmillä.

Tutkittavat tekijät voivat vaikuttaa yhdessä tai erikseen koronavirustartunnan saamiseen, tautitilan etenemiseen ja infektion kestoon, lisätautien tai lääkkeiden sivuvaikutusten saamisen ja viruksen kantajan tartuttavuuteen.

Tutkimus toteutetaan yhteistyössä yliopistosairaaloiden, monien muiden sairaanhoitopiirien ja Terveystalon kanssa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030