1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. THL selvittää yksilöllistä alttiutta sairastua vaikeaan koronavirusinfektioon
Ajan­kohtai­sta

THL selvittää yksilöllistä alttiutta sairastua vaikeaan koronavirusinfektioon

Kansallisella tutkimuksella halutaan selvittää miten perimä ja elintavat vaikuttavat vaikean koronavirusinfektion syntyyn.

THL selvittää yksilöllistä alttiutta sairastua vaikeaan koronavirusinfektioon Kuva 1 / 1 Kuva: Jussi Helttunen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos aloittaa kansallisen tutkimuksen, jonka tavoitteena on selvittää perimän ja elintapojen vaikutus vaikean koronavirusinfektion syntyyn.

Tutkijat selvittävät, miten koronavirusinfektio etenee erilaisilla ihmisillä ja millaisia oireita se aiheuttaa.

Tuloksia voidaan hyödyntää myöhemmin koronaviruksen aiheuttaman taudin hoidon ja ennaltaehkäisevien toimien suunnittelussa.

– Ensimmäisiä tuloksia odotetaan olevan käytettävissä jo tämän epidemian aikana varsinkin, jos se torjuntatoimien ansiosta pitkittyy kestoltaan. Ennen kehitteillä olevien koronarokotteiden laajamittaista käyttöä on todennäköistä, että koronaepidemia nostaa aika ajoin päätään ja näissä tapauksissa voidaan viimeistään tietoa soveltaa, kertoo tiedotteessa THL:n genomiikka ja biopankki -yksikön päällikkö, tutkimusprofessori Markus Perola, joka johtaa myös tutkimusta.

Tutkimukseen kutsutaan pääasiassa sairaalahoitoon joutuvia henkilöitä, joilla epäillään tai joilla on todettu koronavirustartunta. Myös lievemmin sairastuneita kutsutaan mukaan.

Tärkeää selvittää miksi jotkut sairastuvat

Koronavirustaudissa on havaittu alustavien havaintojen perusteella, että sairastumiseen ja oireisiin voivat vaikuttaa erilaiset yksilölliset ominaisuudet, kuten ikä, sukupuoli, elintavat, perussairaudet ja lääkitys. Aiempien tutkimusten pohjalta tiedetään, että jotkin infektiotaudit tarttuvat muun muassa geneettisten erojen johdosta toisiin ihmisiin helpommin kuin toisiin.

Koronavirusinfektiolle ovat herkkiä etenkin kroonisesti sairaat ja ikäihmiset, mutta näidenkin ryhmien sisällä on suurta vaihtelua.

– On erittäin tärkeää selvittää, miksi jotkut sairastuvat vaikeaan koronavirustautiin. Se voi auttaa tulevaisuudessa resurssien kohdistamisessa taudille herkkien ihmisten suojelemiseksi, Markus Perola kertoo.

Lue myös

THL:n tavoitteena on saada tutkimukseen yli 3 000 ihmistä. Tutkittavilta kerätään tietoja yleisesti terveydentilasta ja elintavoista. Tutkimuksessa hyödynnetään myös sairaalassa sairauden hoidossa kerättyjä mittaustietoja. Paikallisten biopankkien kanssa yhteistyössä tehty näytteenkeräys on alkanut osassa maata.

Perimän vaikutusta aiotaan tutkia DNA-näytteessä geenikartoitusmenetelmillä.

Tutkittavat tekijät voivat vaikuttaa yhdessä tai erikseen koronavirustartunnan saamiseen, tautitilan etenemiseen ja infektion kestoon, lisätautien tai lääkkeiden sivuvaikutusten saamisen ja viruksen kantajan tartuttavuuteen.

Tutkimus toteutetaan yhteistyössä yliopistosairaaloiden, monien muiden sairaanhoitopiirien ja Terveystalon kanssa.

Kirjoittajat
Tuomas Keränen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Koronajäljittäjän työ alkaa, kun potilas on todettu positiiviseksi

Helsingin yliopisto koulutti 50 tartunnan jäljittäjää kuntien tarpeisiin.

Tieteessä
Suolisto-oireet ovat yleisiä COVID-19-taudissa

Tutkimuksessa oireita oli lähes kahdella kolmesta, tavallisimmin ruokahaluttomuutta ja ripulia.

Ajassa
Lähin sydäniskuri löytyy sovelluksen avulla

Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi -sovellukseen on lisätty sydäniskurin paikannuspalvelu.

Tieteessä
Kortikosteroidit ovat vaarallisia virustautien hoidossa

Kortikosteroidit voivat lähes nelinkertaistaa keuhkovauriopotilaiden kuolleisuuden, selviää Turun yliopiston tutkimuksesta.

Kommentti
Me selviämme, mutta miten käy Jemenin?

Voi vain kuvitella, minkälainen katastrofi syntyy, jos korona leviää koko maahan, kirjoittaa Heidi Wikström.

Ajassa
Euroopan lääkevalvontaverkostolle suunnitelma toiminnan turvaamiseksi koronapandemiassa

Resurssien kohdentamista tuetaan koronaviruksen vastaisen lääkehoidon sekä rokotteen kiirehtimiseksi.