Tieto on tärkeää, eivät koneet
Olemme terveydenhuollossa kyllä oppineet tallentamaan tietoa paperille ja tietokoneille, mutta emme ole vielä oppineet hyödyntämään sitä tietoa työssämme. Terveydenhuollon kehittäminen perustuu yhä pitkälti luuloon, uskomuksiin ja vanhoihin käytänteisiin, miettii projektijohtaja, lääkäri Pirkko Kortekangas TYKS:sta.
Turussa on astuttu nyt pieni askel kohti suurta tietoteknistä mullistusta aloittamalla paperisten potilaskertomusten skannaus digimuotoon. Seuraavaksi otetaan marraskuussa 2003 uuden T-sairaalan klinikoiden arkikäyttöön kaikki potilasasiakirjat yhdistävä elektroninen potilastietoportaali. Jatkuvan kertomuksen tallennus siirtyi potilaskertomusohjelmaan jo viime vuonna.
- Käyttöönotettava järjestelmä on johdonmukainen askel kohti tiedon kokonaishallintaa terveydenhuollossa, Kortekangas sanoo. Hän ei kuitenkaan pidä edes tavoitteena paperin hylkäämistä kokonaan, koska paperilappua ei lyhytaikaisena muistin apuna voita mikään.
- Mutta kun tiedon tallennusmuoto on digitaalinen, pääosaan nousee hoitoprosessi, jossa kukin tieto kirjataan vain kerran, ja koneet hoitavat tiedon siirtämisen, järjestelyn ja tallentamisen.
- Tässä vaiheessa paljon huomiota saa tietojärjestelmän tekniikka, jonka yksi osa on vanhojen paperikertomusten skannaus. Toki meidän hankkimamme systeemi on Suomessa ensimmäinen tällä tavalla sähköiseen kertomukseen liitettävä skannausjärjestelmä. Lopulta kyse on kuitenkin olennaisesti paljon muusta kuin pelkästään tekniikasta, Kortekangas korostaa. Hän sanookin puhuvansa mieluummin uudenlaisesta tavasta hallita tietoa käyttäjän kannalta tarkoituksenmukaisesti yhdellä medialla.
- Oivalluksen levittäminen tiedon hallinnan merkityksestä onkin aihe, jonka kanssa olen kuluttanut nämä viimeisimmät kaksi vuotta! Kortekangas naurahtaa.
Itke ja käytä!
Hän sanoo, että tähänastiset terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat olleet käyttäjien kannalta melko kehnoja eivätkä ole tukeneet käyttäjänsä työtapaa. Kun ne on useimmiten vielä tuotu klinikoille tyyliin: käytä, tai käytä ja itke, muutosvastarinta on ollut ymmärrettävää.
- Tietojärjestelmien tekninen taso on noussut, vaikka pääpaino tuntuu ohjelmantoimittajilla olevan edelleen käyttöönotto eikä se olennaisin, eli jatkokehitys arkityön ohjaamana. Tärkeää on myös eri ohjelmistojen tekninen yhteensopivuus, mutta ennen kaikkea käyttäjäystävällisyys siten, että esimerkiksi niiden käyttölogiikka ja merkkikieli ovat samanlaisia.
- Tällä hetkellä kuitenkin tuntuu pienemmältä tekniseltä ongelmalta rakentaa teknisesti yhteensopivia järjestelmiä kuin pystyä määrittelemään omassa talossa tai valtakunnallisesti se, mitä kultakin ohjelmalta halutaan, Kortekangas huomauttaa. Tarkoitus on tukea inhimillistä toimintaa eikä tehdä ihmisistä koneiden jatkeita.
Projektin edetessä pohdinta keskittyy yhä useammin tiedon ARVOON. Nykyaikainen terveydenhuolto tuottaa huomattavan määrän tietoa, josta pitää ratkaista, mitä osia siitä kannattaa ja pitää säilyttää.
- Esimerkiksi potilas teho-osastolla kerryttää paksun pinon paperilla tietoa eri elektronisten laitteiden mittaustuloksista. Mikä siitä valtavasta materiaalimäärästä on potilaan jatkohoidon kannalta tarpeellista? Entä mikä tieto pitää tallettaa lainsäätäjän tarpeisiin? pohtii TYKS:n arkistopäällikkö Marjatta Förbom.
Digiaikaan siirtyminen on Förbomin mukaan välttämätöntä paitsi papereiden siirtelyn ja aikaa vievän haeskelun takia myös arkiston seinien pullistelun vuoksi. Paperikertomukset eivät kohta enää mahdu sairaalan kellariin. Arkisto sisältää yli 30 miljoonaa dokumenttia. Digimuotoon tallennetut paperikertomukset hävitetään aikanaan. Varajärjestelmänä kaikki digitiedot tullaan kuitenkin mikrofilmaamaan.
