Ajan­kohtai­sta

Toksisuustesteillä ei voi arvioida sisäilman terveysriskiä

Sisäilmaongelmat vaativat rakennuksen kokonaisvaltaista tutkimusta, selviää Työterveyslaitoksen ja THL:n kannanotosta.

Tuomas Keränen
Kuvituskuva 1

Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan sisäilmaongelmat eivät selviä solutoksisuustesteillä. Niiden tänään julkaistun kannanoton mukaan pölyn ja sisäilman solutoksisuutta mittaamalla ei voida arvioida, että sisäilma on riski terveydelle. Rakennuksen sisäilmaongelmat vaativat aina rakennuksen kokonaisvaltaista tutkimusta. Menetelmien käyttö ja niiden avulla saatujen tulosten tulkinta vaativat laajaa osaamista ja ymmärrystä.

Kannanoton mukaan sisäilmaoireiden mekanismit ovat nykytiedon mukaan moninaiset eikä niitä tunneta tällä hetkellä kunnolla. Yksittäinen solutoksisuustesti pystyy parhaimmillaankin antamaan rajallisesti lisätietoa sisäilmaongelmien selvittämiseen.

THL:n ja Työterveyslaitoksen mukaan solutoksisuuden mittaaminen sisäilmasta tai pölystä kerätyistä näytteistä ei kerro, mistä toksisuutta aiheuttava tekijä on peräisin. Sisäilman tai pölyn toksisuuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten ulkoilmasta kulkeutuvat saasteet, kemikaalit ja rakennuksen mikrobikasvusta peräisin olevat mikrobitoksiinit.

Kannanoton mukaan sisäilmaongelmien kokonaisvaltaisessa selvittämisessä ja ratkaisemisessa on hyväksi havaittuja ja paljon testattuja menetelmiä. Solutoksisuuden mittausmenetelmät voivat olla yksi työkalu näiden joukossa, kunhan ne on ensin osoitettu luotettaviksi ja soveltuviksi tähän tarkoitukseen. Tämä edellyttää muun muassa puolueetonta ja laajaa testausta.

Lue myös

Asumisterveysasetus ja sen soveltamisohjeet sallivat uusien menetelmien käytön terveyshaittojen selvittämisessä, jos validoinnin lisäksi niiden soveltuvuus sisäilmaston ongelmatilanteisiin on hyvin ja laajasti osoitettu. Tällä hetkellä solutoksisuutta mittaavat menetelmät eivät täytä kriteeriä.

THL ja Työterveyslaitos katsovat, että kohteissa, joissa on sisäilmaongelmia, tulee käyttää menetelmiä, joiden tulosten perusteella voidaan toteuttaa myös korjaavat toimenpiteet. Menetelmiä ovat esimerkiksi rakennus- ja talotekniset selvitykset, joilla tunnistetaan mahdolliset epäpuhtauslähteet ja puutteet.

Kuva: Fotolia

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030