Turku aging male -tutkimus selvittää miesten vaihdevuosioireita
Lähipäivinä lähes 30 000 turkulaismiestä saa kirjeen, jossa heitä pyydetään mukaan Turku aging male -tutkimukseen. Siinä etsitään syvempää tietoa andropaussista, sen tutkimisesta ja hoitomahdollisuuksista.
Turku aging male -pilottitutkimus on valmistunut, ja sen tulosten rohkaisemina on päätetty jatkaa andropaussin selvittämistä, kertoo professori Juha Mäkinen. TYKS:n synnytys- ja naistentautiopin professori sanoo itse alkaneensa uskoa andropaussiin oikeastaan vasta pilotin tulosten jälkeen.
- Kun joka viides 40-70-vuotias kyselyyn vastannut mies ilmoitti itsellään olevan 6-10 vaihdevuosioiretta, on vähitellen syytä vakuuttua, Mäkinen toteaa. Oireista kärsivien osuus nousi iän myötä alkaen n. 50 vuoden iästä. Tutkimusryhmä vakuuttui myös miesten kiinnostuksesta oman hyvinvointinsa tutkimiseen: kyselylomakkeen saaneista vastasi 56 prosenttia.
Nyt tutkimusprojektissa siirrytään seuraaviin vaiheisiin. Uuden kyselyn saavat kaikki turkulaiset 40-70-vuotiaat miehet, joista seulotaan erisuuruisia joukkoja jatkotutkimuksiin. Niissä selvitetään mm. oireiden esiintymisfrekvenssiä ja pysyvyyttä, sekä etsitään tutkimus- ja hoitokeinoja. Tarkoitus on mm. testata uuden pitkävaikutteisen mieshormonivalmisteen teho ja turvallisuus.
Kyseessä on suurin androloginen tutkimus, mitä tässä maassa on koskaan tehty, ja suurimpien joukossa maailmanlaajuisestikin.
Löydetäänkö testi?
Yhdessä projektin osiossa miehiä valitaan tutkimukseen, jossa kehitetään diagnostiikkaa.
- Onko mahdollista tarkasti määritellä, onko todella kyse andropaussista vai jostain muusta, asettelee kysymystä dosentti Pasi Pöllänen Turun yliopistosta.
- Miehille annetaan yksi ainoa ruiske öljypohjaista testosteroniundekanoaattia, ja katsotaan tiettyjen väliaikojen jälkeen tiettyjen androgeeniriippuvaisten geenien proteiinituotteiden seerumipitoisuuksia. Tarkoituksena on selvittää se, voidaanko tällä tavalla saada aikaiseksi kliininen testi androgeenivaikutuksen tutkimiseksi eli mieshormonireseptorin jälkeisten solutason tapahtumien voimakkuuden selvittämiseksi, Pöllänen kertoo.
- Koe-eläimiltä on näyttöä siitä, että ikääntyneillä eläimillä mieshormoniriippuvaisten geenien ilmentyminen vähenee, vaikka itse mieshormonipitoisuuksissa seerumissa ei muutosta tapahtuisikaan.
- Toinen vaihe tässä osiossa on sellaisen testin validointi, jossa pyritään mittaamaan biologisen nesteen, esimerkiksi seerumin, kokonaisandrogeenisyyttä. Seerumissa on muitakin androgeenejä kuin testosteronia, ja useimpien pitoisuudet laskevat iän myötä kuten testosteroninkin. Mitattaessa pelkkää testosteronia saattaa käydä niin, että oireilevalla miehellä seerumin testosteronipitoisuus on normaalialueen alarajoilla, mutta vielä normaali. Mittaamalla kokonaisandrogeenisyys voidaan ehkä huomata tällaisessa tapauksessa, että seerumin kokonaisandrogeenisyys onkin normaalia alhaisempi. Tämä olisi aihe harkita hormonikorvaushoitoa.
Pölläsen mukaan tämän testin kehittämisessä sovelletaan uutta solulinjaa, joka on tehty Turussa biolääketieteen laitoksen fysiologian osastolla prof. Ilpo Huhtaniemen johdolla. Solulinjaan on istutettu mieshormonireseptorin geeni ja reportterigeeni, johon on kytketty mieshormonin aikaansaamaa geeniluentaa välittävä säätelyosanen. Kaikkien niiden steroidien, jotka vaikuttavat klassisen mieshormonireseptorin kautta, voi olettaa lisäävän reportterigeenin ilmentymistä solulinjassa. Tämä reportterigeenin ilmentyminen voidaan mitata.
- Kyse on täysin originaalista tutkimuksesta, jonka sovelluksilla on mahdollisuus levitä laajempaankin käyttöön, jos ne voidaan validoida, Pasi Pöllänen huomauttaa.
Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa on tavoitteena validoida tutkimuslomake, jota voidaan soveltaa andropaussioireisten miesten tunnistamiseen, validoida kaksi testiä diagnostiikan kehittämiseen ja selvittää uuden mieshormonivalmisteen teho ja turvallisuus.
Juha Mäkinen ja Pasi Pöllänen korostavat myös sen merkittävyyttä, että nyt saadaan tietoa androgeeniriippuvaisten oireiden frekvenssistä koko turkulaisten 40-70-vuotiaiden miesten populaatiossa. Nyt ei tehdä vain molekyylibiologista tutkimusta, vaan halutaan nähdä kenttä kokonaisuutena epidemiologisista lähtökohdista molekyylibiologiaan saakka. Tässä on apuna n. 20 eri erikoisaloja edustavan kliinikon ja perustutkijan muodostama tutkimustiimi.
- Naisten hormonikorvaushoidoista on saatu hyviä tuloksia, eikä miesten tilanne välttämättä ole niin kovin erilainen, kuten aiemmin ajateltiin. Fyysiset ja psyykkiset oireet ovat melko samanlaiset. Oikeastaan ainoana selvänä poikkeuksena ovat unihäiriöt, joita ikääntyvillä miehillä näyttäisi olevan selvästi naisia vähemmän, sanoo Pasi Pöllänen.
