1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Tutkimustulokset antikoagulaatiosta koronan kotihoidossa puuttuvat vielä
Ajan­kohtai­sta

Tutkimustulokset antikoagulaatiosta koronan kotihoidossa puuttuvat vielä

Satunnaistettuja tutkimuksia on käynnissä maailmalla, ja tuloksia saadaan lähiaikoina.

Tutkimustulokset antikoagulaatiosta koronan kotihoidossa puuttuvat vielä Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Kotihoidossa oleville koronapotilaille annetusta antikoagulaatiohoidosta on maailmalla tekeillä kymmenkunta satunnaistettua tutkimusta.

– Tuloksia on odotettavissa viikoissa tai kuukausissa, kertoo kliinisen epidemiologian dosentti, urologian professori Kari Tikkinen, joka on Euroopan urologiyhdistyksen tromboosiprofylaksia-hoitosuositusryhmän puheenjohtaja.

Vasta yksi pieni satunnaistettu tutkimus on valmistunut, eikä siinä käytetty lääke ole käytössä Suomessa.

Ennen laajempien tutkimusten valmistumista Tikkinen suhtautuu epäillen HUS:n suositukseen määrätä hepariinia laajamittaisesti yli 40-vuotiaille kotihoidossa oleville oireisille koronapotilaille. Muualla Suomessa vastaavaa suositusta ei Tikkisen tietämän mukaan ole.

– WHO ja Yhdysvaltain terveysvirasto NIH ohjeistavat, että kotihoitoiseen koronaan ei tule aloittaa antikoagulaatiota trialeiden ulkopuolella, hän muistuttaa.

Tilanne on Tikkisen näkemyksen mukaan toinen silloin, kun potilaalla on myös muita riskitekijöitä.

Kunnollista tietoa vain satunnaistamalla

SOLIDARITY-tutkimushankkeen kansallisena päätutkijana toimiva Tikkinen korostaa satunnaistettujen tutkimusten tärkeyttä koronapotilaiden hoidossa. Muuten ei saada kunnollista näyttöä siitä, onko lääkkeestä hyötyä vai kenties haittaa.

– COVID-aikakaudella on otettu paljon hoitoja huonolla evidenssillä käyttöön, esimerkiksi hydroksiklorokiini, jota Suomessakin käytettiin. Toisaalta deksametasoniin ei moni uskonut, mutta nyt se on käypä hoito koronapotilaiden hoidossa teho- ja vuodeosastoilla ympäri maailman, Tikkinen huomauttaa.

Tieto näiden lääkkeiden käyttökelpoisuudesta koronapotilaiden hoidossa on saatu juuri satunnaistettujen tutkimusten kautta.

Potilaan tulee tietää hoidon epävarmuudesta

SOLIDARITY-tutkimuksessa antikoagulaatiohoitoa annetaan vuode- ja teho-osastopotilaille osana standardihoitoa.

Myös sitä on tutkittu, hyötyisivätkö potilaat profylaksi-annosta suuremmasta hoitoannoksesta, mutta näin ei näytä olevan.

Lue myös

– Kaikki kolme suurta tutkimusta, jossa verrattiin standardiprofylaksi-annosta suurempaan hoitoannokseen vuode- ja teho-osastopotilailla on keskeytetty. Hoitoannoksesta ei ollut lisähyötyä, Tikkinen kertoo.

Hän uskoo, että suurin osa kotihoidossa olevista koronapotilaista paranee hyvin, sai hepariinia tai ei. Suurimmalle osalle ei myöskään tule lääkehaittoja.

– Mitä laajemmalle massalle hepariinia määrätään, sitä enemmän haittoja tulee, Tikkinen sanoo.

Hänen mielestään lääkärin tulee kertoa käytettävissä olevan tiedon epävarmuudesta potilaalle.

– En vastusta hepariinin määräämistä kotihoidossa oleville koronapotilaille, mutta koska emme tiedä onko siitä hyötyä, meidän pitäisi kertoa potilaille, että lääkkeen käyttö on vielä kokeellista.

Kirjoittajat
Anne Seppänen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Milloin koronarokotukset muuttavat arkea?

Väestötason tietoa tehosta odotetaan.

Ajassa
Korona koettelee vanhuksia

Vanhukset ovat olleet eristyksissä kohta vuoden. Mitä heidän kunnostaan tiedetään?

Tiedepääkirjoitus
Sepelvaltimotaudin kajoavan hoidon asema on tarkentumassa

Toimenpidetekniikat ovat kehittyneet sekä kardiologiassa että kirurgiassa, sanoo Jari Laukkanen.

Pääkirjoitus
Lääkäri on kirjoittaja

Tärkeintä on, että viesti välittyy niille lukijoille, joille se on tarkoitettu, kirjoittavat Pertti Saloheimo ja Pertti Mustajoki.

Kolumni
Kuolemattomuuden kiirastuli

Harvempi enää kuoli suorilta jaloin, kirjoittaa Jani Kaaro.