Työterveyslääkärit toivovat lisää keinoja sisäilmasta oireilevien auttamiseksi
Sisäympäristössä oireilevan avuksi ei ole vakiintuneita toimintamalleja.
Työterveyslääkärit toivovat tiiviimpää yhteistyötä ja viestinnän parantamista työpaikan sisäilma-asioita hoitavien toimijoiden kanssa, osoittaa Työterveyslaitoksen selvitys.
Lääkärit tarvitsevat myös jäsenneltyjä, yhdenmukaisia tutkimusmenetelmiä ja käytäntöjä, joiden avulla oireiluun vaikuttavat tekijät voidaan ottaa paremmin huomioon.
Työterveyslaitos kartoitti työterveyshuollon nykyisiä käytäntöjä sekä keinoja tutkimuksen, hoidon ja työkyvyn tuen kehittämiseksi, jotta sisäympäristössä oireilevia voitaisiin auttaa nykyistä paremmin.
Sisäympäristössä oireilevan avuksi ei ole vakiintuneita toimintamalleja.
– Toimia hankaloittavat oireiden moninaiset syyt. Myös oireiden lääketieteellinen määrittely voi olla tulkinnanvaraista, kertoo apulaisylilääkäri Aki Vuokko Työterveyslaitoksesta tiedotteen mukaan.
Työterveyshuollossa kaivataan erityisesti tietoa työpaikan olosuhteista, eri toimijoiden roolien selkiyttämistä, strukturoituja apuvälineitä tilanteen kartoittamiseen sekä terveydellisten merkitysten arviointiin.
– Haastavimpia ovat tilanteet, joissa oireilu pitkittyy, vaikka rakennus on jo korjattu.
Sisäympäristöasiat vievät vain pienen osan työajasta
Sisäympäristöön liittyvät asiat veivät alle 10 prosenttia kyselyyn vastanneiden lääkäreiden työajasta. Oireilu sisäympäristössä oli yleisempää julkisen sektorin työntekijöillä kuin yksityissektorilla. Oireilua esiintyi erityisesti opetusalalla sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla. Tulokset ovat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa.
Vaikeita oireita oli vastaanotolla kohdannut seitsemän prosenttia vastaajista. Vaikea-asteinen oireilu heikentää työkykyä, supistaa elämänpiiriä ja aiheuttaa tarvetta välttää tiettyjen tilojen käyttöä.
Työterveyslääkärit kokivat, että he eivät onnistuneet riittävästi helpottamaan vaikeasti oireilevan tilannetta eivätkä rakentamaan hyvää vuorovaikutusta. Taustalla oli oireilevien eriävä näkemys oireidensa syistä, heidän huolensa sairastumisesta ja aiemmat huonot kokemukset terveydenhuollosta.
Usein työkykyä pyrittiin pitkittyneessä oireilussa tukemaan työtilaa vaihtamalla. Tähän liittyy kuitenkin riskejä.
– Jos suositellaan tilan vaihtoa, pitää perusteluiden olla mahdollisimman selkeät, jotta muutostoimet eivät itsessään pahenna tilannetta ja lisää sisäilman kielteistä uhkamerkitystä. Oireita ei pidä tarpeettomasti liittää sisäilmatekijöihin, muistuttaa Vuokko.
Selvityksen tehneiden asiantuntijoiden mukaan työterveyshuollon yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä kuntoutustoimijoiden kanssa pitää lisätä.
Työterveyslaitos kehittää toisessa hankkeessa keinoja työkyvyn tukitoimien integroimiseksi kiinteämmäksi osaksi sisäilmatilanteiden selvitysprosessia.
