Lehti 36: Ajan­kohtai­sta 36/2020 vsk 75 s. 1738 - 1741

Uuden Lääkärisopimuksen mukaiset päivystyskäytännöt hakevat muotoaan

Kolmen tunnin yölepo olisi yksinkertaisin tapa pääsäännöstä poikkeamiseen, mutta kaikkialla se ei onnistu.

Anne Seppänen
Kuvituskuva 1
Sami Perttilä
Kuvituskuva 2
Pentti Vänskä

– KYS:ssa ongelmallisia ovat etenkin teho-osasto ja anestesia, kertoo lääkärien pääluottamusmies Anu Muraja-Murro.

Käytännöt ovat vielä suurelta osin avoimia sen suhteen, miten uudessa Lääkärisopimuksessa sovittu vuorokausilepo sovitetaan sairaaloiden arkeen.

Kesälomakausi on menty pääosin entiseen tapaan. Uusia käytäntöjä on ruvettu rakentamaan elokuun aikana.

Keväällä voimaan tulleessa uudessa Lääkärisopimuksessa on ensimmäistä kertaa määräys vuorokausilevosta. Uuden työaikalain mukaisesti pääsääntö on, että jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana on annettava 11 tunnin keskeytymätön lepoaika.

Yksi tapa poiketa tästä pääsäännöstä on, että työrupeaman aikana kello 23–08 on vähintään kolmen tunnin työaikaan kuuluva keskeytymätön lepoaika. Toinen poikkeus on mahdollinen niin, että yhteispäivystyksen tai jaetun päivystyksen vuoro loppuu kello 23.

Kesälomat hiljaiseloa

KYS:ssä päivystäjät saivat kesän ajaksi tehtäväkseen merkitä muistiin toteutunut lepoaika kello 23:n ja 8:n väliseltä ajalta.

– Joissakin päivystyspisteissä arvioitiin suoraan, että lepoaika ei täyty. Suunnitelmissa on ottaa yöksi ylimääräinen päivystäjä, jotta kaikki klinikan päivystäjät saisivat nukkua kolme tuntia, kertoo lääkärien pääluottamusmies Anu Muraja-Murro.

Ellei kolmen tunnin lepo pääsääntöisesti onnistu kyseisessä päivystyspisteessä, ei aamulla kahdeksalta päivätyön aloittanut lääkäri saa päivystää seuraavaa yötä. Tämä johtaa siihen, että niissä yksiköissä, joissa töitä on paljon yölläkin, yöpäivystäjä joutuisi olemaan pois töistä edellisen ja seuraavan päivän.

KYS:ssa ongelmallisia ovat etenkin teho-osasto ja anestesia.

– Siellä mietitään eri vaihtoehtoja, mutta kaikki vaihtoehdot tarkoittavat, että tarvitaan lisää lääkäreitä, Muraja-Murro toteaa.

Päivystyskertoja enemmän?

HUS:n paristasadasta päivystyspaikasta noin kolmessakymmenessä kolmen tunnin yhtämittainen lepo yöllä ei todennäköisesti onnistu.

– Töiden järjestelyä joudutaan miettimään kokonaisuutena. Varmaan lyhennetään työaikoja, ettei tule pitkiä päivystysrupeamia. Tämä johtaa siihen, että päivystyskertoja tulee enemmän ja työsidonnaisuus lisääntyy, arvioi lääkärien pääluottamusmies Risto Avela.

Avelan tietojen mukaan muutoksia ei tehdä kiireellä, vaan ensin katsotaan rauhassa, miten pitkälle kolmen tunnin poikkeussäännöllä pärjätään.

TYKS:n lääkärien pääluottamusmies Hannele Heinen mukaan suuri osa lääkäreistä toivoo, että kolmen tunnin yölepo onnistuisi.

– Se, että päivystystä edeltävä ja sitä seuraava päivä olisivat aktiivivapaita, ei ole herättänyt innostusta, Heine kertoo.

Kesän aikana TYKS:ssa on seurattu, tarvitaanko päivystysjärjestelyihin muutoksia.

– En usko, että tästä selvitään nollabudjetilla. Jotain lisäresurssia pitää kohdistaa päivystykseen. Jos päivystyksiä silputaan kovin paljon, tarvitaan todennäköisesti lisää lääkäreitä, enkä tiedä miten se on mahdollista, Heine sanoo.

Tavoitteena on, että uudet järjestelyt olisivat käytössä lokakuussa. Heine pitää sitä kunnianhimoisena tavoitteena ja arvelee muutosten etenevän todennäköisesti kokeilujen kautta.

Huoli tulojen laskemisesta

TAYS:n lääkärien pääluottamusmies Sirja Kaartinen toivoo, että uudet päivystysjärjestelyt olisivat selviä lokakuuhun mennessä. Kesä on menty entisten kuvioiden mukaan.

Kaartisen korviin on kantautunut lääkärien huolia tulojen laskemisesta ja työsidonnaisuuden kasvamisesta, jos yksi kello 15–08 kestävä päivystysvuoro vaihtuu erikseen päivystettäviin iltaan ja yöhön.

– Suuri osa sairaalalääkärien tuloista tulee päivystyksestä, Kaartinen muistuttaa.

Jos tunteja haluaa tehdä takaisin, päivät venyvät iltapäivästä.

– Porukka yrittää tehdä järjestelyjä, jotta päivystävän lääkärin kolmen tunnin yölepo voidaan toteuttaa. Se tuntuu olevan ensisijainen tapa, Kaartinen sanoo.

Jos tämä ei onnistu, klinikoista on jatkossa päivystysvapaalla yhden sijasta kaksi lääkäriä. Erikoistuvien lääkärien osalta se tarkoittaisi, että jos heillä on neljä päivystystä kuussa, he ovat vapaalla kahdeksana arkipäivänä. Tämä vähentää senioritukea ja muuta klinikassa tapahtuvaa koulutusta. Kaartinen uskoo, että siitä kärsisi erikoistuvien lääkärien opetus.

Kaartinen on hyvillä mielin siitä, että jatkossa ne vapaamuotoiset päivystykset on muutettava työpaikkapäivystykseksi, joissa aktiivisuusaste on yli 50 prosenttia. TAYS:ssa tällaisia klinikoita oli yksi.

OYS:ssa vaikea myydä uutta mallia

OYS:ssa päivystyslistat on tehty syyskuun loppuun entisillä säännöillä.

– Tavoitteena on, että lokakuun alusta ovat voimassa uudet säännöt, mitkä ne sitten ovatkaan, kertoo lääkärien pääluottamusmies Jaana Pikkupeura.

Lue myös

OYS:ssa on vuosien ajan jaettu useimmilla erikoisaloilla myös arkipäivystykset kahtia. Jos kaksi lääkäriä päivystää, molemmat tulevat aamulla töihin, mutta toinen lähtee kotiin kello 15 ja tulee iltayhdeksältä päästämään toisen päivystäjän pois.

– Kyselyn perusteella 90 prosenttia lääkäreistä on tyytyväisiä tähän. Siksi on vaikea myydä uuden Lääkärisopimuksen mallia, jolle tämä jako ei riitä, Pikkupeura kertoo.

Hän uskoo, että ratkaistiin tilanne miten vain, kustannukset lisääntyvät yksiköissä, joissa on korkea päivystysaikainen aktiviteetti.

Tavoitteena kolmen tunnin lepo

Keski-Suomen keskussairaalassa Jyväskylässä on kesän aikana seurattu, miten kolmen tunnin lepoaika eri yksiköissä toteutuu.

– Kaikissa se ei toteudu. On esitetty, että joihinkin yksiköihin tarvitaan yksi päivystäjä lisää, kertoo lääkärien pääluottamusmies Outi Kavasmaa.

Hankalimpia erikoisaloja ovat anestesia ja naistentaudit.

– Synnyttäjiin liittyviä asioita ei voi siirtää, eikä niitä oikein voi tehdä kukaan muu, Kavasmaa toteaa.

Hän arvioi, että muu ratkaisu kuin kolmen tunnin lepoajan järjestäminen olisi huomattavasti haastavampaa.

– Se vaatisi päivätyöhön erilaisia järjestelyjä, ja tarvittaisiin lisää lääkäreitä, Kavasmaa sanoo.

Neuvottelujohtaja Laura Lindholm Lääkäriliitosta arvioi, että on syksy ennen kuin keskustelut on käyty ja uudet käytännöt ovat voimassa.

– Nyt tehtiin suuria muutoksia useampaan asiaan ja vaikutus kokonaisuuteen on iso, hän toteaa.

Uusi sopimus on jakanut lääkärikuntaa. Kriittistä palautetta on tullut, mutta myös kiitosta.

– Seuraamme, miten käytännöt lähtevät muodostumaan ja onko asioita, joita ensi kerralla joudutaan muuttamaan.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030