Lehti 47: Ajan­kohtai­sta 47/2002 vsk 57 s. 4790 - 4792

Uudistuksen mallia haettiin liike-elämästä Norjassa sairaalat muutettiin valtion omistamiksi terveysyrityksiksi

Norjan terveydenhuollossa on painittu Suomessakin tuttujen ongelmien kanssa. Koko erikoissairaanhoidon järjestelmä päätettiin muuttaa kerralla niin, että valtiovalta otti vastuun kaikista maan julkisen sektorin sairaaloista.

Tämän vuoden alusta lähtien norjalaiset sairaalat ovat toimineet terveysyrityksinä ja olleet kokonaan keskushallinnon omistamia. Mallia reformille haettiin bisnesmaailmasta. Tämä uudistus on yksi osa Norjan hallituksen tavoitetta modernisoida julkista sektoria.

Mika Vehkasaari

Sairaalauudistuksella on ollut kaksi pääperiaatetta. Ensinnäkin sairaaloiden omistus siirrettiin valtion keskushallinnolle, jolloin vastuu on yhdellä omistajalla. Toiseksi sairaalat on organisoitu terveysyrityksiksi. Niistä on tullut erillisiä oikeussubjekteja, jotka eivät ole osa valtion keskushallintoa.

Valtiovalta määrittelee terveyspolitiikan peruspäämäärät ja luo pohjan yritysten hallinnolle ja johtamiselle. Terveysministeri valvoo ja vastaa korvamerkityistä rahoista.

Maan terveysministeriö rahoittaa ja myös poliittisesti vastaa siitä, että norjalaisille annetaan erikoissairaanhoitoa. Se tekee kansallisen tason terveyssuunnitelman, joka implementoidaan viidelle eri alueelle maassa. Osa rahoituksesta tulee könttäsummana, osa toimintaan perustuvana.

Uudistuksen isänä on ollut Norjan entinen terveysministeri, työväenpuoluetta edustava Tore Tönne. Hän toimi ennen ministeriaikaansa liike-elämän palveluksessa, ja haki sieltä nyt bisnesmaailman oppeja terveydenhuoltoon.

SELKEÄ VASTUUNJAKO

Sairaalauudistuksessa oli oleellista saada aikaan ero omistajuuden, hallinnon ja johtamisen sekä näihin liittyvien vastuiden välillä. Vanhassa hallintomallissa nämä sekoittuivat helposti, kun taas uudessa mallissa vastuunjako on selkeä.

- Sairaalauudistuksen päämääränä ja ambitiona on ollut politiikan ja johtamisen erottaminen toisistaan. Myös politiikka ja lääketiede on haluttu erottaa toisistaan. Nyt sairaalat eivät enää ole osa poliittista järjestelmää, kertoo Norjan lääkäriliiton toiminnanjohtaja Magne Nylenna.

Uudistus koskee sairaaloiden lisäksi myös psykiatrisia laitoksia, ambulanssipalveluja, sairaala-apteekkeja ja laboratorioita.

- Terveydenhuoltojärjestelmät ovat muutoksessa ympäri maailmaa. Norja ei ole tässä asiassa mitenkään yksin. Toisaalta puhaltavat vapauden ja markkinoiden tuulet ja toisaalta tasa-arvon ja solidaarisuuden tuulet, joiden välissä yritetään pitää tasapainoa yllä, kuvailee Nylenna tilannetta.

Hän toteaa, ettei ole olemassa ideaalia terveydenhuoltojärjestelmää, jota voisi kopioida maasta toiseen. Norjassa on ollut tarvetta keskittämiselle.

- Norjan sairaalauudistuksessa pyritään entistä parempaan kustannustehokkuuteen, yhteistyöhön ja pienempiin potilasjonoihin. Uudistuksen seurauksia on mielestäni vielä liian aikaista arvioida, mutta tähänastinen kehitys on ollut hyvin lupaavaa. Esimerkiksi potilaiden jonotusajat ovat lyhentyneet merkittävästi.

Nylenna kertoo, että Norjan terveydenhuollossa tapahtuneiden useiden uudistusten takana on laaja lainsäädäntö, jota valmisteltiin viitisen vuotta.

- Potilaalla on esimerkiksi oikeus valita sairaalansa. Oslolainen voi mennä esimerkiksi pohjoiseen Tromssaan ja hänen matkakulunsa maksetaan. Potilaat haluavat tunteen siitä, että he voivat valita sairaaloiden joukosta. Käytännössä he usein valitsevat lähimmän sairaalan. Kyse on silti vapaasta valinnasta ja eräänlaisesta vapaasta markkinapaikasta.

Hän muistuttaa, että uudistuksessa ei ole kyse yksityistämisestä.

- Parempi on puhua markkinaorientoitumisesta tai julkisen sektorin modernisoimisesta. Ihmiset nähdään enemmän asiakkaina.

Lainsäädännön mukaan sairaaloiden johtoa ei saa siirtää yksityiseen omistukseen, ellei Norjan parlamentti sitä päätä. Koska Norjan valtio on vastuussa terveysyritysten sitoumuksista, ne eivät voi mennä konkurssiin.

Norjassa yksityissairaalat ovat hyvin harvinaisia. Yksityisen sektorin osuus on alle yksi prosentti.

ALUEELLISET TERVEYSYRITYKSET KORVASIVAT MAAKUNNAT

Valtion otettua haltuunsa sairaalat murrettiin yli 30-vuotinen perinne, jossa maakunnat olivat omistaneet sairaalat ja johtaneet niitä.

Aikaisemmin terveysministeriö oli antanut valtionosuusrahaa 19 maakuntaan. Niissä oli sitten päätetty, mikä osa lopulta ohjautuu paikallispoliitikkojen hallinnoimiin sairaaloihin. Nyt toimintaa ei enää ohjaa maakunnallinen ja seudullinen byrokratia.

Uudistuksen jälkeen Norja on jaettu viiteen itsenäiseen terveysalueeseen, jotka ovat eräänlaisia terveyskonserneja. Ne ovat Helse Øst RHF (regionalt helseforetak), Helse Nord RHF, Helse Sør RHF, Helse Midt-Norge RHF ja Helse Vest RHF.

Nämä viisi terveysaluetta ovat puolestaan organisoineet maan sairaalat yhteensä 50 terveysyritykseksi. Sairaaloita maassa on kaiken kaikkiaan 85. Näiden terveyskonsernien alaisuudessa olevat terveysyritykset erikoistuvat ja kilpailevat keskenään.

Yliopistosairaala Rikshospitalet HF (helseforetak) on yksi Helse Sør RHF:n kolmestatoista terveysyrityksestä.

- Näihin 13 terveysyritykseen kuuluu yhteensä 23 sairaalaa. Ensi vuonna meidän alueemme yritysten määrää vähennetään yhdeksään. Jokaisella alueellisella terveysyrityksellä on yksi aluesairaala ja Rikshospitalet on yksi näistä maan viidestä aluesairaalasta, kertoo sairaalan strategiajohtaja, lääkäri Stein Vaaler.

Rikshospitalet on hyvin erikoistunut sairaala, johon tulee potilaita ympäri maata. Se toimii Norjan eteläosan aluesairaalana. Sairaalalla on paikalliset (20 % toiminnasta), alueelliset (60 %) ja kansalliset (20 %) tehtävänsä. Se on esimerkiksi ainoa sairaala, joka tekee elinsiirtoja Norjassa.

Lue myös

- Sairaalauudistuksen syy on siinä, että maakunnat eivät suunnitelleet terveyspolitiikkaa koko maata ajatellen, vaan vain omaa aluettaan varten. Nyt ajatellaan koko maan terveydenhuoltoa, hän selvittää.

POLIITIKOT POIS HALLINNOSTA

Vaaler kertoo, että valtion ottaessa haltuunsa sairaalat se ei tiennyt, kuinka paljon maakunnat käyttivät rahaa terveydenhuoltoon.

- Uskon, että tänä vuonna maahan tulee sairaalakriisi. Saamme tänä vuonna viisi prosenttia vähemmän rahaa kuin viime vuonna. Tämä leikkaus kohdistuu enemmän tai vähemmän blokkirahoihin. Kriisi on kuitenkin enemmän poliittinen kuin taloudellinen.

Vaaler toteaa, että terveysyritykset eivät kaikessa toiminnassaan käyttäydy kuin yritykset.

- Potilaat on joka tapauksessa hoidettava, mutta terveysyritykset on organisoitu kuin yritykset.

Hän kertoo, että sairaalassa potilaiden jonotusajat ovat alkaneet lyhentyä.

- Meillä jonotusaika on ollut keskimäärin 140 päivää, mutta seuraavan vuoden aikana on tavoitteena saada se alle 90 päivän.

Ovatko potilaat olleet tyytyväisiä sairaalauudistukseen?

- Jos heiltä kysyttäisiin asiaa, niin noin 95 prosenttia olisi tyytyväisiä, arvelee Vaaler.

Norjassa sairaaloiden johtamiseen on kehitetty muotoja, jotka vastaavat enemmän liike-elämän kokemuksia. Muun muassa työnantajatoiminnot ovat entistä ammattimaisempia.

Jokaisella viidellä alueella on oma alueellinen hallituksensa. Siinä on sekä liike-elämän että terveydenhuollon ammattilaisia. Tämä alueellinen hallitus ohjaa itsenäisiä terveysyrityksiä ja alueen terveyspolitiikkaa. Jokaisessa terveysyrityksessä on lisäksi oma asiantuntijoista koostuva hallituksensa, jolle toimitusjohtaja on vastuussa omasta budjetistaan.

- Alueellisessa hallituksessa ei ole poliitikkoja, vaan poliitikkojen rooli löytyy hierarkiassa vasta ylhäältä parlamentista. Aikaisemmin poliitikot pystyivät puuttumaan sairaaloiden päivittäiseen toimintaan. Hallitus on nyt professionaalinen.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030